Vakuutuslääkärit ovat rankasti arvosteltu ryhmä, jonka toiminta on synnyttänyt jopa kansalaisaloitteen.
Huhtikuussa eduskuntaan lähetetyssä, yli 59 000 kannatusilmoitusta keränneessä aloitteessa vaaditaan, että vakuutus- ja eläkelaitosten lääkäreiltä on poistettava mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja.
Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen haluaa torjua mielikuvia siitä, että vakuutuslääkärit hylkäävät hakemuksia suoralta kädeltä. Hänen mukaansa lääkäreillä on tässä eri roolit.
– Ero on siinä, että hoitava lääkäri tekee hoitotyötä ja asiantuntijalääkäri soveltaa lääketiedettä siihen vakuutus- ja lainsäädäntökehikkoon jossa kulloinkin toimii.
– Suomessa on 11–16 erilaista työkyvyttömyyden määritelmää vakuutuslainsäädännössä. Ei hoitavien lääkärien ole millään mahdollista tuntea niitä kaikkia ja arvioida niitä siinä vastaanotto- ja hoitotyön ohessa, Leinonen selvitti Finanssialan seminaarissa Hämeenlinnassa.
Suomessa noin 400 lääkäriä tekee vakuutuslääkärin töitä joko hoitotyön ohessa tai kokoaikaisesti.
Kielteisistä päätöksistä ei nautita
Vakuutuslääkäri ei tee yksin päätöstä korvaushakemuksen hylkäämisestä, vaan he toimivat ratkaisijoiden apuna.
Finanssialan lakimies Piritta Poikonen pitää virheellisenä mielikuvaa, että vakuutusyhtiöissä hylättäisiin mielellään työeläkehakemuksia.
– Yksittäisen korvauskäsittelijän näkökulmasta myöntävän päätöksen tekeminen on aina helpompaa ja mukavampaa. Kielteisen päätöksen tekeminen on jo teknisesti vaikeampaa, kun se täytyy perustella, myös korvauspäätösten tekijänä eläkeyhtiössä toiminut Poikonen sanoi.
– Kun on tehnyt kielteisen päätöksen, niin melko sataprosenttisesti pettynyt etuudenhakija soittaa ja käydään aika kiihkeitäkin keskusteluja välillä. Se ajatus ei nyt ainakaan pidä paikkaansa, että niitä hylätään ilkeyksissään ja siitä nautittaisiin.
Poikosen mielestä voisi olla parempi, jos hoitava lääkäri ei edes laittaisi lainkaan rastia ruutuun, suositteleeko hän eläkettä vai ei. Näin etuudenhakijalle ei syntyisi turhia odotuksia tulevasta etuudesta.
Ei kannatusta kansalaisaloitteelle
Inhimillisesti voisi ajatella, että vakuutuslääkäreiden ja ratkaisijoiden intressinä olisi tehdä kielteisiä ratkaisuja ja edistää heille palkan maksavien yhtiöiden etuja. Leinonen ja Poikonen vakuuttavat, että näissä rooleissa pystyy olemaan täysin riippumaton.
Poikonen suhtautuu skeptisesti siihen, että vakuutuslääkärit siirrettäisiin vakuutusyhtiöiden palkkalistoilta joihinkin ulkopuolisiin pooleihin.
– Kelaa pidetään puolueettomana, mutta senkin tekemiä ratkaisuja kritisoidaan. En tiedä, ratkaisisiko se tätä luottamusongelmaa.
Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että vakuutuslääkärien lausunnot asetettaisiin muodollisesti yhtäläiseen asemaan muiden lääkäreiden kanssa. Poikonen ja Leinonen näkevät tässä ongelmana, ettei korvauslinja olisi yhtenäinen, jos kaikilla lääkäreillä olisi oikeus myöntää etuuksia.
Leinonen ei myöskään näe etuja siinä, että vakuutuslääkärit ja etuudenhakijat tapaisivat.
– Mikä tapaamisen asetelma olisi? Jos siinä ei tehtäisi tutkimuksia, olisiko potilaan ainoa rooli todistella asiaansa. Asiantuntijan objektiivisuus vaarantuisi, jos hän liikuttuisi tai kokisi antipatiaa.