Konginkankaan uhria avustanut juristi taistelusta vakuutusyhtiötä vastaan: Asetelma todella epäreilu

Saana Kiviranta sai Konginkankaan bussikolarissa aivovamman, minkä takia ei hän ei pystynyt tekemään töitä. Sinnikäs nuori nainen hankki useilta eri neurologeilta todistuksen vammastaan, mutta tästä huolimatta vakuutusyhtiö ei suostunut korvauksiin.

Potilas- ja liikennevahinkoasioita hoitava varatuomari Siikavirta muistaa tapauksen hyvin. Hän kuvailee sitä erittäin räikeäksi.

– Vakuutusyhtiö teki selvän virheen, sen näki heti. Silti vakuutusyhtiö yritti pariinkin otteeseen perääntyä korvauksista. Konginkankaan onnettomuus oli paljon julkisuudessa ja tiedettiin, että ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Siitä huolimatta vakuutusyhtiö ei nähnyt, että hän olisi saanut aivovamman, lakimies sanoo.

Kyse sadoista tuhansista euroista

Vakuutusyhtiöllä oli pelissä isot rahat. Loppuelämän jatkuvissa tapaturmakorvauksissa puhutaan vähintään satojen tuhansien eurojen summista.

– Vakuutusyhtiöt pyrkivät pitämään rahoistaan toisinaan liiankin tiukasti kiinni. Työkyvyttömyyden menettäneen yksilön kannalta se on täysin väärin.

Kiviranta yritti hoitaa vakuutustaistoaan aluksi yksin, mutta totesi sen mahdottomaksi. Nainen kuvailee valitusten tekemistä ja jatkuvia kielteisiä päätöksiä ”järkyttäväksi kidutukseksi.”

Tällaisessa tilanteessa moni väsyy ja masentuu, luovuttaa alkuunsa.

– Aivovammatapauksessa asia vielä korostuu, sillä se voi aiheuttaa myös psyykkisiä oireita. Vakuutusyhtiö on ammattilaisineen vastapuolella. Asetelma on todella epäreilu.

Pienituloisen vaikeaa pärjätä

Kiviranta lopulta voitti lähes kymmenen vuotta kestäneen taistonsa juristi-Siikavirran avulla. Se ei ollut naiselle ilmaista. 

Osalla vakuutuksen ottajista vakuutus korvaa myös oikeuskuluja, mutta kaikilla ei. Jokaisella ei ole varaa edes vakuutukseen, saati haastaa jättimäisiä yhtiöitä pitkälliseen oikeustaistoon. 

Näin vakuutusyhtiö OP Ryhmä vastaa:

A-vakuutukset omistava OP Ryhmä vetoaa salassapitovelvollisuuteen, eikä kommentoi yksittäistapausta. Yhtiö ei ota kantaa siihen, onko Saana Kiviranta heidän asiakkaansa vai ei.

Kysymykseen siitä, miten korvauspäätöksen saaminen voi kestää lähes vuosikymmenen, Pohjolan viestintä vastasi sähköpostitse näin:

”Aivovammatapaukset voivat olla lääketieteellisesti monimutkaisia ja tulkinnallisia. Toipumista voi tapahtua vielä vuosien ajan.  Vakuutusyhtiö pyrkii omalla toiminnallaan vaikuttamaan siihen, että korvattavuus ratkaistaisiin mahdollisimman pian. Prosessin pituus ei koskaan riipu vain yksittäisestä vakuutusyhtiöstä, eikä yksittäinen vakuutusyhtiö myöskään pysty omalla toiminnallaan määräämään sen pituutta.

Korvausratkaisun tekemiseen vaikuttaa myös se, että lopullinen toipuminen on arvioitavissa usein vasta vuosien päästä.

Vakuutusyhtiön toiveena, samoin kuin korvausta hakeneen toiveena, on se, että korvattavuusratkaisu tehdään mahdollisimman huolellisesti ja mahdollisimman nopeasti. Ei ole myöskään vakuutusyhtiön etu, että käsittelyprosessit pitkittyvät vuosien mittaisiksi. Tällaisia tapauksia on kuitenkin vain muutama vuosittain.”

Myöhemmin OP lisäsi, vakuutuspuolen toimihenkilöt eivät näe asiakkaan tietoja pankkipuolelta ja päinvastoin. Niin pankki- kuin vakuutustoimintaa koskevat omat salassapitosäännökset kuin myös henkilötietolain säännökset.

Yhtiö päätti viestinsä näin:

"Vakuutusyhtiö ei ota kantaa asiakkaidensa yksityiselämän tilanteisiin."

– Jos oikeusturvavakuutusta ei ole, silloin on heikoilla. On hirveän vaikeaa saada asiantuntevaa lakiapua. Joutuu kääntymään julkisen oikeusavustajan puoleen, joilla on niukat resurssit ajallisesti kuin myös tietämyksen puolesta. Yksityistä lakipalvelua ei voi antaa ilmaiseksi. Suomessa on iso epätasa-arvo tässä asiassa. 

Kivirannan saama epäoikeudenmukainen kohtelu ei valitettavasti ole harvinaista. Siikavirta on päätyökseen tekemisissä potilasturvakeskuksen kanssa, joka on vakuutusyhtiöiden ylläpitämä laitos.

Juristi väittää, että hän on vuosien varrella saanut keskimäärin joka toisen pöydälleen tulleen jutun muuttumaan. 

– Kääntäen joka toinen näistä jutuista on mennyt väärin potilasturvakeskuksessa. Se on hirveä asia potilasturvan kannalta, jos muutkin päätökset menevät tällä prosentilla väärin. Se tarkoittaisi, että monta tuhatta ihmistä jää vuosittain ilman heille kuuluvaa potilasvakuutuskorvausta. Todella iso epäkohta, Siikavirta sanoo. 

Tilanteen muuttaminen ei ole helppoa, ja se on Siikavirran mukaan menossa vain huonompaan suuntaan. Entistä suurempi osa vakuutusriidoista ratkaistaan erilaisissa lautakunnissa, missä on omat ongelmansa. 

– Lautakunnissa pitäisi olla enemmän objektiivisia ja asiantuntevia lakimiehiä ja lääketieteellisiä asiantuntijoita, joilla ei ole sidonnaisuuksia maksaviin tahoihin. Vaikka jutun voittaisi lautakunnassa, vastapuolta ei velvoiteta korvaamaan oikeudenkäyntikuluja. Tässä voidaan puhua merkittävistä summista.