Kansallisen allergiaohjelman tavoitteena on vähentää allergioiden määrää ja vakavuutta Suomessa.
Uusia hoitosuosituksia on toteutettu vuodesta 2008 alkaen. Kun aiemmin allerginen yritti välttää taudin aiheuttajaa, on uutena ideana siedätys. Vakaviin tapauksiin yritetään kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta lievien kohdalla siedätys on katsottu paremmaksi kuin esimerkiksi tiukat ruokavaliot.
Kaikki allergiat eivät kuitenkaan ole yhtä helpolla todettavissa. Pikkulapset jotka reagoivat ihollaan saavat edelleen asiallista hoitoa, mutta hitaammin reagoivat lapset ovat uusien hoitosuositusten puristuksessa ahtaalla.
Osa lapsista reagoi vasta muutaman päivän viiveellä suoliston kautta, ja nämä tapaukset jäävät usein lääkäreiltä huomiotta. Suolioireisten lasten vanhemmat kertovat kohdanneensa vähättelyä ja suoranaista ilkeyttä hoitohenkilökunnan taholta.
Vastasyntyneen kipuitku herätti muut vauvat
Riihimäkeläinen Anu Ruotsalainen kertoo 3-vuotiaan Essin elämän alkutaipaleesta, josta ruusuinen vauva-aika oli todella kaukana.
– Allergiaoireet alkoivat jo synnytyslaitoksella, henkilökunta halusi tuoda vauvan pian synnytyksen jälkeen viereen, kun sen huuto herätti kaikki muut lapset vauvalassa. Taukoamaton kipuhuuto alkoi siis jo synnytyssairaalasta lähtien.
Huuto ei helpottanut kotonakaan. Vanhemmat törmäsivät asenteeseen, josta monet muutkin allergisen lapsen vanhemmat kertovat, vähättelyyn:
– Ensimmäiset 3,5 kuukautta tyttö vain huusi kylmähikisenä ja tuskaisena. Neuvolassa meille sanottiin, että kyseessä on koliikki. Meille myös sanottiin että koska kyseessä on ensimmäinen lapsemme niin emme vain tiedä että lapset itkevät paljon.
