Kannattaako töitä edes hakea? Moni on menettänyt jo uskonsa

Racine ei ole hakenut töitä yli puoleen vuoteen. Hän on lopen kyllästynyt työnhaun esteisiin.

– Suomessa ajatellaan, että työtehtävän ja tutkinnon pitää olla täysosuma keskenään. Ei ajatella, että tutkintojen lisäksi voi olla alan kokemusta ja lueta sitä eduksi. Se on haaste, Racine kertoo.

Hän on hakenut "mitä tahansa". Matalapalkka-aloilla hänelle sanotaan "ei" ylikouluttautuneisuuden vuoksi, toimihenkilötöitä rajoittaa työttömyys.

– Saan kuulla, että mainio cv, mutta on 300 muuta hakijaa, joista moni on kilpailevan yrityksen palveluksessa. Minulle sanotaan: "Todennäköisesti et pääse edes haastatteluun." Julkisella puolella taas on rekrytointikieltoja .

– Työvoimatoimistossa ajatellaan, että jos työpaikkaa ei heru, pitää tehdä uusi tutkinto. Ei ajatella matalampaa kynnystä,  esimerkiksi kielikoulutusta.

Suomen kielen hallinta ei riitä, ruotsin koulutusta ei anneta

Racine on huomannut, että suomen kielen hallinta ei riitä. Pitää osata myös ruotsia. Hän on pyytänyt te-toimistolta lukuisia kertoja ruotsin kursseja tuloksetta.

– He ovat vastanneet, ettei ole kysyntää. Koulutussuunnittelija vastasi, että työnantajat eivät koe, että maahanmuuttajat kaipaisivat ruotsin kielen taitoa. Sitä, että kuinka moni työnhakija on tällaista kurssia pyytänyt, ei tilastoida.

Racinen mielestä koko työvoimahallinto on suunniteltu työnantajien ehdoilla. Hän ei ole silti luovuttanut. Martin-Eric Racine juoksee joka päivä, koska kipinä työn saamiseksi on jälleen syttynyt. Hän aikoo hakea Porin prikaatiin Keski-Afrikan rauhanturvaoperaatioon ranskankielen tulkin hommiin.

– Se on viimeinen oljenkorteni.

Haastattelun jälkeen Racinelta tulee viesti. Keski-Afrikan operaatiolle ei tulekaan jatkoa.