EU-komission puheenjohtaja Kaja Kallas on pyytänyt EU:n jäsenmaita esittämään ensi viikolla uusia ehdotuksia Venäjää vastaan suunnattavista pakotteista.
Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa pidetyn ministerikokouksen jälkeen Kallas totesi, että uudet toimet ovat tarpeen Venäjän Ukrainassa käymän sodan vuoksi.
EU:ssa ei ole luottoa siihen, että Venäjä olisi todella halukas rauhanneuvotteluihin Ukrainan kanssa, vaikka Yhdysvallat on yrittänyt ajaa neuvotteluita.
Kallas sanoi lauantaina, ettei Venäjä tule koskaan näkemään länsimaiden siltä jäädyttämiä varoja, jollei se maksa sotakorvauksia Ukrainalle.
– Meillä täytyy olla exit-strategia siltä varalta, että Venäjä ei suostu maksamaan sotakorvauksia, hän sanoi EU:n ulkoministereiden epävirallisen kokouksen jälkeen Kööpenhaminassa.
EU on jäädyttänyt Venäjältä varoja noin 210 miljardin euron edestä. Näiden varojen tuottoja on käytetty Ukrainan hyväksi.
EU:ssa on kuitenkin noussut esille keskustelu varsinaisten varojen käytöstä Ukrainan hyväksi. Muun muassa Baltian maat ovat kannattaneet EU:ssa sijaitsevien, noin 210 miljardin euron arvoisten varojen takavarikointia.
Osa jäsenmaista on kuitenkin vastustanut asiaa, muun muassa valtaosaa varoista hallinnoiva Belgia. Maa on ollut huolissaan siitä, että varojen takavarikointi heikentäisi luottamusta eurooppalaisiin rahoitusinstituutioihin ja saisi myös muita maita vetämään varojaan pois Belgiasta.
Belgian ulkoministeri tyrmäsikin ajatuksen varojen käytöstä lauantaina.
Kallas kuitenkin huomautti, että markkinat eivät reagoineet siihenkään, että varat jäädytettiin.
– Kävimme jäädytetyistä varoista hyvän keskustelun, ja se jatkuu. Tutkimme kaikkia vaihtoehtoja ilman, että riskeeraamme markkinoita ja pyrimme minimoimaan riskit, hän sanoi.
Israelin sanktiointi jakaa EU:ta
Kallas kehotti myös Yhdysvaltoja harkitsemaan uudelleen päätöstä, joka estäisi Palestiinan viranomaisia osallistumasta YK:n yleiskokoukseen.
YK julisti viime viikolla virallisesti nälänhädän Gazan kuvernoraatissa ja sanoi sen olevan Israelin aiheuttama.
EU:ssa on yhä monia Israelia vahvasti tukevia valtioita, kuten Itävalta, Unkari ja Saksa.
Israelin sanktiointi on jakanut eurooppalaisia hallituksia myös sisältäpäin. Hollannissa maan ulkoministeri Caspar Veldkamp erosi viime viikolla, kun hän ei onnistunut saamaan hallituksessa tukea tiukemmille Israelin vastaisille pakotteille.
Myös Belgiassa maan hallitus on vääntänyt asiasta viime päivät saamatta sopua aikaan. Maan ulkoministeri Maxime Prévot on uhannut maata hallituskriisillä ja sillä, että hän saattaa vetää tukensa hallituksen muilta esityksiltä, mikäli hallituksessa ei saada aikaan sopua Israelin sanktioista ja Palestiinan tunnustamisesta.
Myös Suomessa hallitus on ollut erimielinen paitsi Palestiinan valtion tunnustamisesta, myös siitä, tulisiko Gazassa Israelin iskuissa haavoittuneita lapsia tuoda Suomeen saamaan sairaalahoitoa.