Jotkin kalalajit kertovat, missä kunnossa lähivesistösi on.
Niin sanottuja indikaattorikaloja seuraamalla saa tietoa veden tilasta, lähinnä sen rehevöitymisestä. Jos onkireissulla koukkuun alkaa yhtäkkiä tarttua aiempaa useammin särkiä ja sorvia, vesistö on todennäköisesti mennyt huonompaan kuntoon.
- Sorva ja särki ovat kaloja, jotka ovat hyötyneet vesien rehevöitymisestä. Ne ovat sen avulla onnistuneet levittäytymään uusille alueille, selittää kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöstä.
Sen sijaan harjus, mutu ja säyne eli säynävä ovat kärsineet rehevöitymisestä. Niiden kanta on huvennut monilla vesillä.
- Esimerkiksi Vaasassa oli vielä viisi vuotta sitten harjusta, mutta tilanne on vuosien mittaan mennyt huonommaksi. Nyt sitä ei enää ole.
"Mikäs laji tämä nyt on?"
Vapaa-ajankalastajien järjestö kerää parhaillaan havaintoja kalojen liikkeistä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, josta ne päätyvät tutkijoiden käyttöön. Kalastajien kannattaa siis kiinnittää huomiota särjen ja sorvan yleistymiseen tai vastaavasti harjuksen, mudun ja säynävän katoamiseen.
Havainnot voi kirjata näppärästi internetistä löytyvälle lomakkeelle.
- Saimaalta on tullut useita ilmoituksia, että sorvaa on alueella, jossa sitä ei ole koskaan ennen nähty. Ihmiset ovat joutuneet katsomaan kalakirjasta, että mikäs tämä laji nyt on, Ojaharju kertoo.
