Kaksosten suhdetta pidetään jopa maagisena, mutta arki monen lapsen kanssa voi uuvuttaa: "Kun neljäkin vauvaa heräilee öisin, siinä on melkoinen arjen pyöritys menossa"

1:16
Näinkin voi käydä! Sri Lankassa yritettiin tehdä kaksosten tapaamisen maailmanennätys, joka meni pieleen, kun liikaa kaksosia saapui paikalle.

Moni olettaa, että kaksossisaruksilla on suorastaan maaginen side. Moni näkee myös kaksoset samanlaisina ihmisinä – ikään kuin toistensa kopioina. – Ei pidä olettaa, että jos tuntee yhden, niin tuntee toisenkin, Suomen Monikkoperheiden toiminnanjohtaja Ulla Kumpula sanoo.

Kun perhe toivoo lasta, ajatus ja oletus on, että raskauden päätteeksi käsivarsille ojennetaan yksi lapsi. Mutta entä, jos saisitkin kaksi lasta? Kolme tai neljä? Entä kuusi?

Usean lapsen syntymä voi olla vanhemmille sokki

Jo vuosisatojen ajan kaksosuudessa on ajateltu olevan jotakin taianomaista ja maagista – siis erilaista kuin muissa sisaruussuhteissa. Oikeasti usean lapsen syntymä voi olla vanhemmille sokki.

– Oletus on, että raskauden tuloksena saadaan yksi lapsi. Sitten kuullakin, että tulossa on kaksi, kolme, jopa neljä. Sehän on yleensä aina yllätys, kuvaa toiminnanjohtaja Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheistä.

Perheillä on kuitenkin teknologia puolellaan: nykymaailmassa monikkoraskauden voi sentään havaita ultratutkimuksessa, niin, ettei kaksosuus selviä vasta syntymän hetkellä. Raskausaikaan monen lapsen odottaminen tuo oman, huolestuneenkin vivahteensa.

– Raskausajassa voi olla enemmän terveydellistä huolta, koska monikkoraskaus luokitellaan riskiraskaudeksi ja sitä seurataan erikoisterveydenhuollossa, Kumpula selittää.

– Olen kuullut joidenkin ihmisten sanovan, että voi, kun mekin saisimme kaksoset, eli kyllä se voi olla toiveena etukäteen. Yleisempää toki se, ettei vanhemmilla ole ajatustakaan tällaisesta, eli se vaihtoehto ei ole edes käynyt mielessä.

Hän itse ei ole kaksonen, mutta perheestä löytyy kaksostytöt. Kumpula on ollut mukana toimittamassa Kiehtova kaksosuus -nimistä tietoteosta, joka pureutuu monitieteisesti paitsi monikkosisarusten, myös heidän lähipiiriensä elämään. Kirjaan on haastateltu 13 aikuista kaksosta ja kolmosta sekä heidän läheisiään.

Monen lapsen saaminen kerralla on taloudellinen haaste

Monen lapsen saaminen kerralla on paitsi henkinen, myös taloudellinen haaste. Kun lapsia onkin tulossa kolme, nykyinen auto tai asunto eivät enää riitäkään.

– Usein perheille tulee isoja investointeja heti alkuun. Koti, jossa asuu, ei riitäkään sille porukalle, joka on tulossa. Joudutaan muuttamaan uuteen kotiin, jos ei ihan alussa, niin sitten, kun lapset vähän kasvaneet. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella voi pärjätä ilman autoa, mutta jos asutaan syrjemmällä, täytyy miettiä, miten perhe tulevaisuudessa liikkuu, Kumpula kuvaa.

Niin – kuusihenkinen perhe ei mahdu tavanomaiseen autoon. Muutkin kulut tulevat kaksin- tai jopa nelinkertaisina: esimerkiksi kolmosille tarvitaan kolmelle sopivat vaunut, kolme sänkyä, pienet ja suloiset vaatevarannot kolminkertaisina.

– Kun lapset ovat alle kolmen vuoden ikäisiä, perheet ovat todella tiukilla, Kumpula kuvaa.

Tutkimusten mukaan vanhempien väsymys ja masentuneisuus on monikkolapsiperheissä yleisempää. Osasyy lienee taloudellisissa paineissa. Toinen syy voi olla unen vähyys: jos yhden lapsen vanhempi nukkuu vähän, kolmosten vanhemmat vielä vähemmän.

– Lapset harvoin nukkuvat yhtä aikaa. Voi ajatella, että kun kaksi, kolme tai neljäkin vauvaa heräilee öisin, päivisin on touhua ja jokainen lapsi tarvitsee hoitoa, siinä on melkoinen arjen pyöritys menossa, Kumpula kuvaa.

"Nykyvanhemmatkin saavat osakseen kauhistelua"

Iloakin lapsista toki on – monikkolapsista moninkertaista iloa! Ympäristön asenne tosin voi olla paitsi ihaileva, toisinaan myös kauhisteleva. Menneinä aikoina monen lapsen saaminen saatettiin nähdä taakkana ja rasitteena paitsi äidille ja perheelle, myös yhteisölle, jonka piti ruokkia yhden sijaan monta lasta.

– Tämä ympäristön suhtautumistapojen ristiriidan kuvaaminen oli yksi syy kirjan tekemiseen: nykyvanhemmatkin saavat osakseen kauhistelua. Tuttava saa kuulla, että tulossa on kaksoset, ja se ei olekaan onnentoivotusten paikka. Voidaan olla hiljaa, tai kauhistella esimerkiksi työmäärää, Kumpula kuvaa.

Kaksosuutta pyritään myös kulttuurisesti normalisoimaan, sillä monen lapsen saapuminen maailmaan yhtä aikaa on poikkeama normista.

– Yleensä ajatellaan, että ihmiset tulevat maailmaan niin sanotusti yksi kerrallaan. Kun syntyy kaksi, se täytyy jotenkin normalisoida. Ympäristö pyrkii esimerkiksi sovittamaan lapset syntymäjärjestykseen: kuka on vanhin ja kuka nuorin, Kumpula kuvailee.

Eivät toistensa kopioita

Jos lapset ovat saman kokoiset tai jopa identtiset kaksoset, heitä aletaan samankaltaistaa. Silloin ihminen olettaa, että molemmat lapsista ovat ikään kuin samanlaisia – toistensa kopioita.

– Kun lapset muistuttavat toisiaan, tapahtuu tällainen psykologinen efekti. Kaksoselle itselleenhän on luonnollinen olotila olla kaksonen, ja he eivät välttämättä pidä siitä, että heitä kohdellaan stereotyyppisesti.

Identtisillä kaksosilla perimä voi olla sama, mutta siihen yhtäläisyydet tavallaan loppuvatkin: samanlaisesta ulkonäöstä huolimatta identtiset kaksoset eivät ole saman ihmisen kaksi kopiota, vaan omia itsejään – ihmisiä, joilla on oma persoona ja mielipide.

– Nykypäivän niputtamista voi nähdä muun muassa perheille maksettavissa äitiys- ja vanhempainpäivärahoissa, joita toisena syntyneestä kaksosesta saa alle 40 prosenttia sisaruksestaan saatavasta määrästä, vaikka parannusta onkin onneksi tapahtunut, Kumpula kuvaa.

Saako kaksoset pukea samanlaisiin vaatteisiin?

Toisinaan vanhemmat voimistavat samankaltaisuusvaikutelmaa esimerkiksi pukemalla lapset aivan samanlaisiin vaatteisiin. Se on paitsi kätevää, myös ympäristön mielestä usein suloista.

Samanlaisiin vaatteisiin pukeutuminen silloin tällöin vaikkapa lasten toiveesta ei Kumpulan mukaan ole lapsille varsinaisesti haitaksi, mutta se voi edesauttaa kaksostamista.

– Kaksostaminen tarkoittaa, että kaksosia pidetään samanlaisina vain sillä perusteella, että he muistuttavat toisiaan ulkoisesti. Suomen Monikkoperheet suosittaa, että kun pukee lapset vähän eri tavalla, samalla antaa ympäristöllekin viestin, että lapset voi ja on helpompi erottaa toisistaan, Kumpula kertoo.

– Samanlaisiin vaatteisiin pukeminen ei välttämättä estä kaksosten yksilöllisen identiteetin kehittymistä. Asia on kaksosten kannalta ikävämpi, jos kaksosten yksilöllinen kehitys estetään samanlaisella pukemisella.

Lapsille voi panna esimerkiksi eriväriset pannat tai sukat. Näin syntyy eräänlainen värikoodi, jossa toisen tunnistaa vihreistä, toisen sinisistä sukista. Aina kaksosten, kolmosten tai nelosten erottaminen toisistaan ei ole aivan helppoa vanhemmillekaan. Kumpula itsekin on kokenut lyhyitä, välähdyksenomaisia hetkiä, joina ei heti erottanut, kumpi perheen lapsista on kumpi.

– Olen myös kuullut muiden vanhempien kertovan samaa. Voi myös olla, että jälkikäteen vanhemmat eivät enää tunnistakaan lapsia valokuvista. Vaikka lapsilla olisi hieman erilaiset vaatteet, voi olla, ettei heitä jälkikäteen enää tunnistakaan, jos ei enää muista, mikä perheen käyttämä värikoodi oli. Valokuvasta kun ei aina näe hienovaraisia ja persoonallisia piirteitä, Kumpula kuvaa.

Kaksosten sidettä pidetään erityisenä

Kaksosten keskinäistä sidettä pidetään syvänä ja erityisenä. Myös tutkimusten mukaan kaksossuhde on keskimäärin läheisempi kuin yksittäisten sisarusten, Kumpula kuvaa.

– Perheessä niin sanotut yksössisarukset syntyvät eri aikaan, jolloin perheen tai esimerkiksi vanhempien tilanne voi olla eri aikakausina aivan erilainen. Siitä syntyy ympäristötekijöiden erilaisuutta, Kumpula kuvailee.

Monikkosisarusten tiivis suhde syntyy osaltaan samankaltaisista kokemuksista: he tulevat maailmaan yhtä aikaa ja elävät tämän jälkeen elämäänsä rinnakkain.

– He syntyvät samaan aikaan samaan perheeseen, lähtevät yleensä hoitopaikkaan tai kouluun yhtä aikaa. Heille syntyy tiiviimpi kaksosidentiteetti.

"Hyvä" ja "huono" kaksonen

Silti kaksosuus ei ole kummallekin kaksoselle samanlainen kokemus. Tutkimuksissa on havaittu, että kaksossisaruksilla voi olla keskenään esimerkiksi niin sanottu jakautunut kaksosena kasvamisen identiteetti, jossa toinen lapsista kokee olevansa "hyvä" kaksonen, toinen taas "huono".

– Kaksosuus ei ole lapsille keskenään välttämättä samanlainen kokemus. Voi esimerkiksi syntyä vinouma vuorovaikutussuhteissa, jos vanhempi tulee tukeneeksi toista kaksosta "hyvänä" ja toista "huonona". On arveltu, että tilanne voi syntyä, jos vanhempi ei jaksa vastata molempien tarpeisiin yksilöllisesti, Kumpula sanoo.

Toista lapsista ei siis saisi suosia tai pitää "parempana" kuin toista. Sama sääntö pätee luonnollisesti muihinkin sisaruksiin – ei pelkkiin kaksosiin.

"Uskomukset elävät usein omaa elämäänsä"

Kaksosuuteen liitetään toisinaan erilaisia uskomuksia, joilla ei ole todellisuuspohjaa. Joissakin kulttuureissa kaksosten on uskottu olevan jopa olentoja toisesta maailmasta, poikkeusyksilöitä, joilla on vahvat siteet yliluonnolliseen maailmaan. Heitä on saatettu pitää pyhinä tai vaarallisina, jopa ei ihmisinä lainkaan.

Nykymaailmassa kaksoset voidaan nähdä esimerkiksi yliluonnollisena parina, jolla on suorastaan telepaattinen suhde.

– Tieteelliset tutkimukset eivät ole vahvistaneet eivätkä kieltäneet telepaattista suhdetta. Toki joillekin kaksosille voi syntyä erityinen suhde. Ympäristön uskomuksissa voi olla jonkinlainen totuuden siemen, mutta uskomukset elävät usein omaa elämäänsä eivätkä siten kohtaa todellisuutta, Kumpula sanoo.

"Stereotyyppinen kohtelu ei tunnu mukavalta"

Usein kaksosilla onkin lapsena ja nuorena erityisen tiivis ja läheinen suhde. Monikkoperheitä ei kuitenkaan pitäisi luokitella lokeroihin, joissa kaksoset ovat aina taianomaisia, muistuttavat toisiaan tai ovat samankaltaisia ihmisiä.

Kiehtova kaksosuus -kirjaan haastatellut kertovat, että ympäristön stereotyyppinen kohtelu ei tunnu mukavalta, mutta se on aika yleistä. Esimerkiksi juuri niputtaminen, jossa oletetaan jotakin kysymättä asianomaisilta, Kumpula sanoo.

"Ei pidä olettaa, että jos tuntee yhden, niin tuntee toisenkin"

Kun tapaa kaksoset tai kolmoset, monikkoutta ei kannattaisi huomioida ensimmäisenä, vaikka se voikin tuntua vastustamattomalta. Monikkosisarus tulisi yleensä kohdata yksilönä.

– Ei pidä olettaa, että jos tuntee yhden, niin tuntee toisenkin, Kumpula ohjeistaa.

Silti on tyypillistä, että yhdeltä kaksoselta kysytään toisenkin kuulumisia.

– Kirjassa yhden kaksosparin toinen osapuoli kertoi, että vielä nyt aikuisena miehenäkin häneltä kysytään usein molempien kuulumiset. Hän oli alkanut vastata, että kysytkö veljeltäni hänen kuulumisensa ja itse kerron, mitä minulle kuuluu, Kumpula kuvaa.

Kiehtova kaksosuus -kirjan julkistamistilaisuus Oulussa ke 26.2. klo 18 alkaen.

Osittainen lähde: Ulla Kumpula, Jaakko Kaprio, Anniina Lavikainen & Irma Moilanen (toim.): Kiehtova kaksosuus (Gaudeamus, 2020)

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.