Kesäkuun alussa voimaan astuva tieliikennelaki tuo muutoksia pyöräilyyn. Pyörätiet ovat jatkossa lähtökohtaisesti yksisuuntaisia, kaksisuuntaiset pyörätiet on merkittävä lisäkilvin ja pyöräilijöitä kohdellaan osana tieliikennettä. Pyöräilijöiden etujärjestö on pääosin tyytyväinen uuteen lakiin.
Uudella lailla pyritään parantamaan pyöräilijän asemaa liikenteessä. Lain mukaan esimerkiksi kadun ylittävällä pyörätien jatkeella autoilijan on aina väistettävä pyöräilijää.
Laki saa suurimmaksi osaksi kiitosta pyöräilijöiden etua ajavalta järjestöltä muun muassa siitä, että pyöräilijöitä pidetään nyt selkeästi tieliikenteenä. Aiemmin pyöräilijöitä on kohdeltu yhdessä jalankulkijoiden kanssa kevyenä liikenteenä.
– Siinä on selkeytetty monia asioita. On esimerkiksi todella hienoa, että voidaan tehdä pyöräkatuja sellaisille väylille, joissa on pyöräliikennettä on enemmän kuin autoliikennettä, sanoo toiminnanjohtaja Henni Ahvenlampi Helsingin polkupyöräilijät ry:stä.
Ahvenlampi kiittelee muun muassa sitä, uusi laki muuttaa pyöräteitä yksisuuntaisiksi. Ne ovat hänen mukaansa huomattavasti kaksisuuntaisia pyöräteitä turvallisempia.
– On ihan tieteellistä kiistatonta näyttöä siitä, että liikenteen suuntainen, yksisuuntainen pyöräliikenne on paljon turvallisempaa kuin kaksisuuntainen pyöräliikenne.
Yhdistys olisi kaivannut vielä nopeusrajoituksia
Laki kohtelee jatkossa kaikkia pyörätietä lähtökohtaisesti yksisuuntaisina. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, kuten suuri valtaosa Suomen pyöräteistä tällä hetkellä on, se pitää jatkossa merkitä lisäkilvellä. Lisäkilpien asentamiseen on myös tulossa vuosien siirtymäaika.
– Olisi äärimmäisen tärkeää selkeyden ja liikenneturvallisuuden kannalta, että tämä siirtymäaika olisi mahdollisimman lyhyt. Olisi todella arvokasta, että saataisiin nämä lisäkilvet paikkailleen, tai mikä parasta, niin kunnat Suomessahan voivat kehittää pyöräliikenneväylänsä yksisuuntaisiksi ja turvallisiksi ja silloin ei tarvitsisi sitten niitä resursseja laittaa siihen lisämerkitsemiseen.
Jotakin olisi Ahvenlammen mukaan uudessa laissa voitu kuitenkin voinut tehdä paremminkin.
– Tiettyjä asioita siitä on vielä jäänyt pois. Esimerkiksi väistämissääntöjen selkiyttäminen, vaikka tyyliin, että auto väistää aina, olisi ollut erittäin tärkeä, ja myöskin, jos yleisnopeusrajoitus olisi saatu pudotettua kolmeenkymmeneen kilometriin tunnissa, niin sillä saataisiin selviä liikenneturvallisuushyötyjä.
Helsinki ei ole huolissaan lisäkuluista
Kuntaliitto oli loppusyksyllä huolissaan kunnille lisäkilvistä koituvasta lisäkustannuksesta. Mediatietojen mukaan esimerkiksi Turussa ja Joensuussa kustannukset lisäkilvistä voisivat olla reilut 300 000 euroa ja Tampereella puolesta miljoonasta miljoonaan. Lisäkilpien asennukseen on esitetty kuitenkin jopa seitsemän vuoden siirtymäaikaa. Helsingin kokoisessa kaupungissa lisäkilvet eivät ole merkittävä kustannuserä, sanoo Helsingin kaupungin pyöräilykordinaattori Oskari Kaupinmäki.
– Yleensä liikennemerkit ovat katuhankkeissa tai muutenkin ylläpidossa aika marginaalinen kustannusten osalta. Ainakaan täällä Helsingissä me emme ole olleet huolissaan näistä koituvista kustannuksista.
Koronaviruksen vaikutus näkyy pyöräilyssäkin. Helsingin kaupungissa pyöräilymäärät ovat lisääntyneet viime viikkoina.
– Olemme kollegojen kanssa katsoneet automaattisista laskentapisteistä, että pyöräliikenne on viime vuoteen nähden samana ajankohtana noussut jopa kaksikymmentä prosenttia. Tästä ei mitään tieteellisiä johtopäätöksiä voida tehdä, mutta tähän ja ihan maastossa tehtyihin havaintoihin vedoten, voidaan todeta, että pyöräliikennemäärät ovat kasvaneet, etenkin vapaa-ajan liikkumisessa. Voisin spekuloida, että ne matkat, joita on ennen tehty joukkoliikenteessä, saatetaan tehdä nyt polkupyörällä niillä matkoilla, missä se on mahdollista eli erityisesti alle viiden kilometrin matkoilla.
Mikä on paras pyöräilykaupunki?
Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattorilla on selkeä käsitys siitä, mikä on Suomen paras pyöräilykaupunki. Se ei nimittäin ole Helsinki.
– Se totta kai jakaa mielipiteitä. Jos katsotaan puhtaasti siinä valossa, että missä pyöräillään eniten, niin se Oulu. Siellä noin kaksikymmentä prosenttia arjen matkoista tehdään polkupyörällä ja talvellakin se laskee vain kymmeneen prosenttiin.
Helsingissä vastaavat kulkutapaosuusluvut ovat kymmenen prosenttia lämpimään vuodenaikaan ja noin yhdestä kahteen prosenttia talvella. Kaupinmäen mukaan Oulussa on tehty määrätietoisesti pyöräilyä edistävää kaupunkisuunnittelua.
–Kun monessa muussa kaupungissa Suomessa lähdettiin autokeskeiseen suunniteluun, Oulussa pidettiin pyöräliikenne keskeisenä osana kaavoitusta ja liikennesuunnitelua. Sinne on luotu oikein toimiva järjestelmä, joka houkuttelee käyttämään polkupyörää ja tätä kautta sinne on syntynyt hyvin toimiva ja erittäin miellyttävä pyöräilykulttuuri, Kaupinmäki sanoo.
Korjattu otsikosta kaksisuuntainen yksisuuntaiseksi kello 8.25.