Helsinki hakee ulkomailta mallia pyöräilyjärjestelyihin – asiantuntija kertoo nykyiset vaaranpaikat: "Eivät autoilijatkaan välttämättä osaa pyöräilyä koskevia sääntöjä"

Helsingissä oppia haetaan EU-hankkeen kautta, jossa tunnetut pyöräilykaupungit toimivat mentoreina kymmenelle kaupungille.

Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisen mukaan suurin osa pyöräilijöiden liikenneonnettomuuksista on ulosajoja tai kaatumisia, eikä niihin liity muita osallisia. Autoilijan kanssa pyöräilijä törmää yleensä tienylityksen yhteydessä.

– Klassisimpia tapauksia ovat, kun autoilija kääntyy oikealle ja seuraa vasemmalta tulevaa liikennettä. Autoilijalta saattaa jäädä oikealta puolelta pyörätien jatkeelle tuleva pyöräilijä näkemättä. Toisessa tyypillisessä tapauksessa pyöräilijä ajaa ajoradan oikeaa reunaa ja kääntyy vasemmalle takaa tulevan auton eteen, jolloin tapahtuu törmäys, Tarvainen kuvailee.

Tarvaisen mukaan on vaikeaa arvioida kuinka paljon pyöräilijät varsinaisesti rikkovat lakia. Hän korostaa, että sääntöjen tunteminen on tärkeää, mutta vähäisemmälläkin sääntöjen tietämyksellä pysyy hengissä.

– Eivät autoilijatkaan välttämättä osaa pyöräilyä koskevia liikennesääntöjä. Kun pyöräilyyn ei vaadita ajokorttia, niin eivät vaatimuksetkaan voi olla samat, kuin moottoroiduilla ajoneuvoilla ajaville. Enemmänkin oikea asenne on tärkeämpää kuin se, kuka on oikeassa, Tarvainen sanoo.

"Tieliikennelakia ei tarvitse osata ulkoa"

Tarvainen luettelee kultaisiksi säännöiksi, että pitää tietää missä ajetaan ja ketä väistetään. Lisäksi pitää huomioida oikea tilannenopeus, että kykenee havaitsemaan muuta liikennettä.

– Ei tarvitse osata tieliikennelakia ulkoa, Tarvainen toteaa.

Uusi tieliikennelaki tulee voimaan kesällä 2020. Lakiin tulee kevyttä liikennettä koskevia muutoksia, kuten liikennemerkkejä ja risteyksien liikenteen ohjauksia. Tarvainen hoputtaa kuntia ryhtymään toimeen.

– Tämä on todella iso muutos kunnille ja siellä pitää aloittaa nopeasti uusien liikenteen ohjausten valmistelu ja toteutus. Pyörätienjatkeeseen, pyöräkatuun ja väistämiseen liittyviin merkintätapoihin tulee uutta, Tarvainen luettelee.

Helsingissä toivotaan selkeyttä ohjaukseen

Helsingin Polkupyöräilijät ry:n toiminnanjohtaja Henni Ahvenlammen mukaan pyöräily on Helsingissä todella suosittua, sillä 72% helsinkiläisistä pyöräilee ainakin joskus ja 94% suhtautuu pyöräliikenteen kehittämiseen positiivisesti.

Ahvenlampi kuvailee liikennekäyttäytymistä positiiviseen sävyyn, sillä suurin osa kaikista liikkujista käyttäytyy asiallisesti. Hepo ry:n toiminnanjohtajan huomauttaa kuitenkin, että tällä hetkellä joka neljäs pyöräilevä kokee turvattomuutta liikenteessä – naiset miehiä enemmän.

– Oikeasti asiat ovat paremmin kuin ajatellaan. Riippumatta siitä millä kulkee, niin kannustamme kaikkia ottamaan liikenteeseen mukaan malttia ja olemaan ystävällisiä toisille. Suurin osa tilanteista sujuu todella hyvin, eli jatketaan positiiviseen henkeen, Ahvenlampi sanoo.

Ahvenlampi luettelee pääkaupungin ongelmiksi risteys- ja liityntäkohdat. Helsingissä on myös paljon vanhoja väyliä, joissa pyöräilijät sekä kävelijät sekoitetaan keskenään.

– Tällä hetkellä väylät katkeilevat. Eli kaikille ei ole täysin selvää, miten reitit jatkuvat. Haasteena on saada reiteistä johdonmukaisia. Pyöräily on sitä turvallisempaa, mitä enemmän pyöräilijöitä on, jolloin muilta voi oppia oikeanlaiset liikennetavat, Ahvenlampi kertoo.

Mallia maailman parhaalta pyöräilykaupungilta

Pyöräilyn suosion kasvu luo haasteita kaupunkisuunnitteluun. Helsingissä kaupungilta toivotaan parannusta liikennejärjestelyihin erityisesti katuremonttien ja suurten tapahtumien yhteydessä.

Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Oskari Kaupinmäki kertoo, että suosio kasvaa osittain juuri siksi, että pyöräilyinfraan panostetaan merkittävästi.

– Pitää tunnustaa, että suosio lisää haasteita. Emme ole kyenneet rakentamaan infrastruktuuria aivan tavoitteiden mukaisesti. Haemme tähän lisäpontta EU-hankkeesta, jossa tunnetut eurooppalaiset pyöräilykaupungit mentoroivat toisia kaupunkeja. Onneksemme Helsinkiä neuvoo maailman paras pyöräilykaupunki Kööpenhamina.

Kaupinmäki kertoo, että pyöräilyyn kannattaa panostaa, sillä pyöräily on voittoa tuottava kulkumuoto. 2014 laaditun selvityksen mukaan jokainen asianmukaisesti pyöräilyyn sijoitettu euro tuottaa kahdeksan euron hyödyt yhteiskunnalle.

Liikennejärjestelmän näkökulmasta pyöräilyliikenteen edistäminen ei ole itseisarvo, vaan kulkumuoto halutaan nostaa tasavertaiseksi muiden rinnalle. Pyöräilystä halutaan houkutteleva vaihtoehto joukkoliikenteen lisäksi ja luodaan Kaupinmäen mukaan liikennejärjestelyille tasapainoa.

– Kansainväliset esimerkit osoittavat, että mitä enemmän kaupungit houkuttelevat liikkumaan lihasvoimin, sitä elinvoimaisempia ihmiset ovat. Poissaolot vähenevät, ihmiset voivat paremmin ja elinkeinoelämän edellytykset ovat parempia, Kaupinmäki luettelee.

Kaupinmäki korjaa yleistä harhaluuloa, että pyöräliikenteen edistäminen on pois jalankulkijoilta.

– Tilanne on päinvastoin. Nykyään pyritään viemään pyöräily pois samasta tilasta jalankulkijoiden kanssa. Ennen vanhaan tehtiin se virhe, että viimeistään risteyksessä sekoitettiin pyöräilijät ja kävelijät, Kaupinmäki sanoo.