Kaivosten päälle rakennettu kaupunki vajoaa Venäjällä – uudet väistöasunnotkin osoittautuivat vaarallisiksi

Berezniki rakennettiin neuvostoaikoina suoraan suolakaivosten päälle, mikä on kostautunut 2000-luvulla kaivosten seinämien antaessa periksi. Vuosina 2007-2016 kaupunkiin on syntynyt yhteensä viisi vajoamaa, jotka ovat saaneet paikallisilta lempinimiä, kuten "isoveli" tai "suppilo". Vajoamista suurin ylettyy yli sadan metrin syvyyteen ja on halkaisijaltaan melkein puoli kilometriä leveä.

Vaikka vanhat kaivoskuilut ovat imeneet mukanaan muun muassa yhden koulun, pätkän raiteita sekä tavaravaunun, suurilta henkilövahingoilta on vältytty. Kaupunki siirtää asukkaita pois vaarallisiksi nimetyiltä alueilta, mutta pakkomuutot sujuvat tahmeasti.

Asukkaat pimennossa

Bereznikin ainoan riippumattoman sanomalehden Novaja Gorodskaja Gazetan tietojen mukaan yli tuhannen uudelleen sijoitettavan asunnon omistajat eivät ole antaneet muuttamiseen tarvittavia dokumentteja kaupungille.

Joukko näitä muuttohaluttomia löytyy erään matalan kerrostalon kellarikerroksen kerhotilasta.

Yksi heistä, Juri Jelin, on muuttanut jo kertaalleen pois vaaralliseksi nimetystä talosta tähän taloon. Muulla joukolla on edessään ensimmäinen muutto, sillä kaupungin johto on nimennyt asuintalon vaaralliseksi muutamaa kuukautta aiemmin. Nämä asukkaat eivät tosin aio muuttaa.

– Siitä, että koti on vaarallinen, ei ole kaupungin hallinnon puolesta annettu meille tarkasteltavaksi todisteita, kuten vaikka tutkijoiden raportteja, selittää Jelena Burlova.

Burlovan mukaan todisteiden puute on erityisen epäilyttävää, sillä vain talon toinen pääty on julistettu vaaralliseksi. Toisen päädyn asukkaiden ei tarvitse muuttaa. Mutta muuttohaluttomuudelle on muitakin syitä, kuten mukavat naapurit, hyvä sijainti sekä kaupungin tarjoama vaihtoehto vanhalle asunnolle Ljubimovin lähiössä.

Ei rahaa vaan asunto

Ljubimov sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta. Tuulisen pellon keskelle on rakennettu kymmenittäin kaksikerroksisia paritaloja, joiden takana kasvaa korkeutta joukko uusia kerrostaloja.

Paritalot rakennettiin ensin vajoamia pakeneville uusiksi asunnoiksi, mutta ne havaittiin pian terveydelle vaarallisiksi, ja asukkaat houkuteltiin muuttamaan muualle. Talot autioituivat.

Kun romahdukset alkoivat, niiden tieltä muuttaville asukkaille maksettiin ensin lainmukaisia runsaita korvauksia, kertoo uudelleen asutettavien oikeuksia puolustava asianajaja Artjom Faijzulin. Nykyään asukkaat käytännössä pakotetaan muuttamaan kaupungin ulkopuolella sijaitsevaan Ljubimovin lähiöön.

– Ensinnäkin, rahaa ei ole. Kaikki on korvamerkitty uusien talojen rakentamiseen sekä uudelleen asutukseen, Faijzulin selittää.

– Toisaalta vallanpitäjät pelkäävät, että jos asukkaille annettaisiin rahaa, he saattaisivat muuttaa kokonaan pois kaupungista.

Sellainen vapaus antaisi asukkaille mahdollisuuden äänestää jaloillaan. Ljubimoviin valmistuvat kerrostalot saattaisivat jäädä tyhjiksi, kuten niiden edustalla tönöttävät paritalot.

Sellaista epäluottamuksen muistomerkkiä kaupunginjohto ei halua.