Siperian Jakutiassa maaperän ikirouta on niin tärkeä asia, että asiaa tutkimaan on perustettu oma instituutti – ainoa lajiaan maailmassa. Melnikovin ikiroutainstituutin pääasiallinen tutkimuskohde on ilmastonmuutoksen myötä suuressa vaarassa.
Ikiroudan sulaminen voi aiheuttaa tutkijoiden mukaan noidankehän, kun maaperästä vapautuvat kasvihuonekaasut kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä entisestään. Jakutian eli Sahan tasavallan asukkaille sulaminen aiheuttaa jo nyt paljon käytännöllisempiä ongelmia.
Rakennusmies ja ympäristöaktivisti Eduard Romanov osoittaa yhdeksänkerroksisen talon taipunutta ja lohkeillutta tukipalkkia 300 000 asukkaan Jakutskissa, joka on maailman suurin ikiroudan päälle rakennettu kaupunki.
– Talo on kallistunut toissa vuodesta jo noin 40 senttiä ja uhkaa kallistua lisää, Romanov sanoo.
Lämpötila noussut vuosikymmenessä 2,5 astetta
Betonilaatoista rakennetut neuvostoaikaiset kerrostalot seisovat paaluilla, jotta niiden alapohja tuulettuisi eikä rakennuksen lämpö pääsisi sulattamaan maaperää. 1960-luvulla teräspaalut juntattiin kuuden metrin syvyyteen routaiseen maaperään. Se ei enää riitä, kun Jakutskin keskimääräinen lämpötila on noussut 2,5 astetta vain vuosikymmenessä.
– Koko Jakutsk on vaarassa. Omistajat menettävät kiinteistönsä, eikä kukaan ole valmistautunut tähän, Romanov sanoo.
Joitakin kaupungin rakennuksia on jo jouduttu purkamaan, toiset ovat täynnä halkeamia.
Instituutin varajohtajan Mihail Grigorjevin mukaan ikiroudan päälle rakennettiin sillä oletuksella, että se ei sula.
– Meidän täytyy varustautua pahimpaan, hän sanoo.
Hirmupakkaset ovat käyneet harvinaisiksi
Ilmastonmuutoksen myötä keskilämpötilat nousevat Venäjän ja Suomen kaltaisilla pohjoisilla alueilla selvästi globaalia keskiarvoa nopeammin. Jakutskissa asukkaat muistelevat parinkymmenen vuoden takaisia aikoja, jolloin koulut saattoivat olla pitkään suljettuina pakkasen paukkuessa jopa -55 asteessa. Nykyisin tuollaisen kylmät jaksot ovat harvinaisia.
Ikiroudan sulaminen ei uhkaa vain rakennuksia. Myös viemärit, vesijohdot ja öljyputket ovat vaarassa. Maahan haudatut vaaralliset jätteet uhkaavat levitä, kun maaperä pehmenee ja vesi alkaa virrata.
Pohjoisessa Jäämeren rannalla roudan sulamisen myötä kiihtynyt eroosio puolestaan syö rantaviivaa.
Jakutiassa on säädetty alueellinen laki ikiroudan sulamisen tarkkailemiseksi ja vaurioiden välttämiseksi. Ongelma on Venäjällä kuitenkin paljon laajempi, ja myös Moskovan päättäjien pitäisi ottaa se toisissaan, sanoo paikallinen kansanedustaja Vladimir Prokopjev.
– Tarvitsemme valtakunnallisen lain, mikäli haluamme suojella ikiroutaa ja estää ympäristölle syntyvää vakavaa vahinkoa Venäjän pohjoisosissa ja Siperiassa, Prokopjev sanoo.