Kaisa oli sijoittanut ulkomaiseen firmaan 250 euroa, ja yhtiöstä neuvottiin siirtymään 5 000 euron sijoitukseen.
Kaisan käsityksen mukaan sijoittaminen oli tuottanut joitakin kymppejä päivässä. Kaisa sai myös ohjeet siitä, mistä hänen kannattaisi hakea ensimmäinen laina.
Pankista tuli kaksi varoitussoittoa, mutta ne eivät pysäyttäneet Kaisaa. Hän haki yhtiön avustuksella lainarahaa remontin perusteella, mutta rahat upposivat sijoitustoimintaan. Lopulta Kaisan nimillä on otettu luottoja 16 eri käyttöluottoyhtiöstä ja summat vaihtelivat 5 000 ja 50 000 euron välillä. Kaisa päätyi sijoittamaan yhteensä 200 000 euroa, minkä piti tuottaa lupausten mukaan 6 000 euroa kuussa.
Ongelmat alkoivat, kun luottolaskut alkoivat erääntyä. Yhtiö ei maksanut luvatulla tavalla lainoja, eikä Kaisa myöskään pystynyt kotiuttamaan sijoitustuottoja.
Kaisasta tuli yksi noin 70 suomalaisesta, joka on ilmoittanut joutuneensa Euroopan laajuisen sijoitushuijausilmiön uhriksi. Rikoskomisario Marko Leponen keskusrikospoliisista kertoo, että epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2017 lopulta näihin päiviin.
Suhde huijattaviin
Leposen mukaan huijarit yrittävät luoda pitkäaikaisen suhteen huijattaviin, joita huiputetaan muun muassa laadukkaan näköisillä valesijoitussivustoilla. Uhri näkee koneellaan valegraafin, jossa kuvataan valheellisesti tuoton kehittymistä. Ongelmat alkavat, kun rahaa pitäisi saada ulos.
– Se ei pysähdy yhteen sijoitukseen, vaan uhria pyritään sitouttamaan lisää. Hänelle näytetään jatkuvalla syötöllä tuottoa. Kun uhrit ovat halunneet kotiuttaa näitä voittojaan, yllättäen kaikki yhteydenpito on loppunut, Leponen sanoo.