Kaisa otti 16 eri lainaa sijoittaakseen ulkomaiseen firmaan, joka lupasi muhkeat tuotot – pankin varoitussoitotkaan eivät herättäneet epäilyksiä huijauksesta

Kaisan käsityksen mukaan sijoittaminen oli tuottanut joitakin kymppejä päivässä. Kaisa sai myös ohjeet siitä, mistä hänen kannattaisi hakea ensimmäinen laina.

Pankista tuli kaksi varoitussoittoa, mutta ne eivät pysäyttäneet Kaisaa. Hän haki yhtiön avustuksella lainarahaa remontin perusteella, mutta rahat upposivat sijoitustoimintaan. Lopulta Kaisan nimillä on otettu luottoja 16 eri käyttöluottoyhtiöstä ja summat vaihtelivat 5 000 ja 50 000 euron välillä. Kaisa päätyi sijoittamaan yhteensä 200 000 euroa, minkä piti tuottaa lupausten mukaan 6 000 euroa kuussa.

Ongelmat alkoivat, kun luottolaskut alkoivat erääntyä. Yhtiö ei maksanut luvatulla tavalla lainoja, eikä Kaisa myöskään pystynyt kotiuttamaan sijoitustuottoja.

Kaisasta tuli yksi noin 70 suomalaisesta, joka on ilmoittanut joutuneensa Euroopan laajuisen sijoitushuijausilmiön uhriksi. Rikoskomisario Marko Leponen keskusrikospoliisista kertoo, että epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2017 lopulta näihin päiviin.

Suhde huijattaviin

Leposen mukaan huijarit yrittävät luoda pitkäaikaisen suhteen huijattaviin, joita huiputetaan muun muassa laadukkaan näköisillä valesijoitussivustoilla. Uhri näkee koneellaan valegraafin, jossa kuvataan valheellisesti tuoton kehittymistä. Ongelmat alkavat, kun rahaa pitäisi saada ulos.

– Se ei pysähdy yhteen sijoitukseen, vaan uhria pyritään sitouttamaan lisää. Hänelle näytetään jatkuvalla syötöllä tuottoa. Kun uhrit ovat halunneet kotiuttaa näitä voittojaan, yllättäen kaikki yhteydenpito on loppunut, Leponen sanoo.

Joissain tapauksissa tekijät ovat palauttaneet uhreille joitakin satoja euroja tai esimerkiksi kertoneet, että viranomaiset ovat pysäyttäneet rahaliikenteen ja asia on selvittelyssä.

Poliisilla ei ole toistaiseksi epäiltyjä jutussa. Poliisin mukaan toiminta on huolellisesti suunniteltua ja voi monimutkaisen toteutustavan perusteella liittyä kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Yhtenä huijareiden tavoitteena on ottaa lopulta myös uhrin tietokone haltuun siten, että rikolliset pääsevät näkemään uhrin sähköpostiviestit ja muun sisällön koneelta.

– Jossain vaiheessa nämä tekijät tarjoavat uhreille mahdollisuutta tällaiseen etätyöpöytäohjelman käyttöön, jolla mukamas yritetään palvella uhreja paremmin. Eli uhri asentaa tekijöiden etätyöpöytäohjelmaa vastaavan ohjelman koneelle. Oikeasti uhri antaa tekijälle täyden pääsyn tietokoneelleen.

Leposen mukaan yksi iso ongelma on se, että uhrit eivät halua uskoa tulleensa huijatuiksi. Tämän vuoksi ilmiön todellinen laajuus on osin hämärän peitossa.

Valeuutiset apuna

Korkeatasoisen sivuston ohella markkinointikikkana toimivat esimerkiksi uutisilta näyttävät valesijoitusuutiset, jotka leviävät somessa. Valeuutisista löytyy linkki valesijoitussivustolle. Lisäksi huijarit rekrytoivat uhreja englanninkielisillä myyntipuheluilla, joiden suuntanumerot viittaavat Britanniaan.

– Ne näyttävät tulevan Briteistä. Emme tiedä, tulevatko puhelut oikeasti sieltä vai onko se vain saatu näyttämään siltä, Leponen huomauttaa.

Hänen mukaansa valheellisia markkinapaikkoja on kymmeniä, mutta huijareiden tai rikollisryhmien määrä ei ole tiedossa..

Leponen sanoo, että huijarit ovat pystyneet peittämään todelliset jälkensä poikkeuksellisen hyvin, vaikka esimerkiksi verkkosivuista, sähköpostiviestinnästä, puheluista ja rahaliikenteestä jää aina jonkinlaisia jälkiä.

– Tekijät tai ainakin tämän suunnittelija ovat taitavia. Ei voi puhua mistään satunnaisesta räpellyksestä tai kokeilemisesta.

Leponen ei halua tutkinnallisista syistä avata toistaiseksi mekaniikkaa, jolla huijarit ovat häivyttäneet esimerkiksi rahaliikenteen todellisia jälkiä. Sijoitusyritysten takaa puolestaan löytyy hänen mukaansa korkeintaan bulvaaneita, eikä kaikissa maissa edes tarvita niin tarkkoja tietoja yhtiön rekisteröimiseksi kuin esimerkiksi Suomessa.

Suomessa tuomioita ei ole toistaiseksi jaettu, koska epäiltyjäkään ei ole.

Kaisan nimi on muutettu. Kyseessä poliisilta anonyyminä saatu esimerkkitapaus.