Työkyvyttömyys koettelee suomalaisia epätasaisesti asuinpaikan mukaan.
Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan työikäisistä oli vuonna 2019 suhteellisesti eniten työhön kykenemättömiä Kainuussa, jossa 9,1 prosenttia 16–64-vuotiaista sai jotakin työkyvyttömyysetuutta. Osuus oli tuntuva myös muun muassa Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Lapissa, joissa kaikissa prosenttiluku alkoi kahdeksalla.
Toisessa ääripäässä ovat Uusimaa ja Ahvenanmaa, joissa työkyvyttömien osuus jää alle neljän prosentin. Ylipäätään väestö näyttää pysyvän työkykyisempänä läntisessä ja eteläisessä Suomessa.
Koko Suomessa vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 5,8 prosenttia työikäisistä eli 195 300 ihmistä.
ETK:n erikoistutkija Mikko Laaksonen kertoo, että työkyvyttömyyseläkkeisiin tyypillisesti lasketaan sekä työkyvyttömyyseläkkeet että määräaikaiset kuntoutustuet.
"Terveyserot selkeämpiä kuin työkyvyttömyyserot"
Laaksonen on yhdessä Kelan tutkijan Riku Perhoniemen sekä tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin kanssa tutkinut maakunnallisia eroja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisalttiudessa ja hakemusten hyväksymisessä.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, etteivät maankuntakohtaiset erot selity pelkästään väestön ikärakenteella tai heidän sosioekonomisella asemallaan. Laaksonen painottaa Suomessa jo pitkään näkyneiden maantieteellisten sairastavuuserojen merkitystä.
– Tulokset aika hyvin noudattavat yleisesti tunnettua itä–länsi-jakoa, hän kuvaa.
Kelan Perhoniemi mainitsee, että esimerkiksi pohjoisessa on paljon mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kun idässä sairastetaan perinteisesti verisuonitauteja. Etelässä ja lännessä pysytään keskimäärin terveempänä.