Työkyvyttömyys koettelee suomalaisia epätasaisesti asuinpaikan mukaan.
Eläketurvakeskuksen (ETK) mukaan työikäisistä oli vuonna 2019 suhteellisesti eniten työhön kykenemättömiä Kainuussa, jossa 9,1 prosenttia 16–64-vuotiaista sai jotakin työkyvyttömyysetuutta. Osuus oli tuntuva myös muun muassa Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Lapissa, joissa kaikissa prosenttiluku alkoi kahdeksalla.
Toisessa ääripäässä ovat Uusimaa ja Ahvenanmaa, joissa työkyvyttömien osuus jää alle neljän prosentin. Ylipäätään väestö näyttää pysyvän työkykyisempänä läntisessä ja eteläisessä Suomessa.
Koko Suomessa vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä oli 5,8 prosenttia työikäisistä eli 195 300 ihmistä.
ETK:n erikoistutkija Mikko Laaksonen kertoo, että työkyvyttömyyseläkkeisiin tyypillisesti lasketaan sekä työkyvyttömyyseläkkeet että määräaikaiset kuntoutustuet.
"Terveyserot selkeämpiä kuin työkyvyttömyyserot"
Laaksonen on yhdessä Kelan tutkijan Riku Perhoniemen sekä tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin kanssa tutkinut maakunnallisia eroja työkyvyttömyyseläkkeiden hakemisalttiudessa ja hakemusten hyväksymisessä.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, etteivät maankuntakohtaiset erot selity pelkästään väestön ikärakenteella tai heidän sosioekonomisella asemallaan. Laaksonen painottaa Suomessa jo pitkään näkyneiden maantieteellisten sairastavuuserojen merkitystä.
– Tulokset aika hyvin noudattavat yleisesti tunnettua itä–länsi-jakoa, hän kuvaa.
Kelan Perhoniemi mainitsee, että esimerkiksi pohjoisessa on paljon mielenterveyteen liittyviä ongelmia, kun idässä sairastetaan perinteisesti verisuonitauteja. Etelässä ja lännessä pysytään keskimäärin terveempänä.
Perhoniemi kuitenkin huomauttaa, että työhön kykenemättömyys ei yksioikoisesti seuraile sairastavuutta.
– Terveyserot ovat Suomessa selkeämpiä kuin työkyvyttömyyserot. Sairastamisessa kuva on melko selkeä ja se on pysyvä. Kun katsotaan työkyvyttömyyttä, kuvio on pääosin sama, mutta työkyvyttömyyteen liittyvät myös toimialaerot maakunnittain, hän avaa.
Perhoniemen mukaan alueita saattaakin erotella erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyys. Näitä sairauksia näkyy varsinkin siellä, missä tehdään paljon fyysisesti raskasta työtä. Tämän perusteella voidaan selittää esimerkiksi sitä, että eteläisessä mutta teollisuusvaltaisessa Kymenlaaksossa työkyvyttömyyttä on useimpiin naapureihin verrattuna runsaasti.
Tutkimuksen mukaan eläkehakemusten hylkäysprosentit sen sijaan eivät juuri selitä alueellista vaihtelua eläkkeiden jakautumisessa.
Sairaanhoidon saatavuus voi vaikuttaa
Jos sairaudet ja elintavat ovatkin merkittävässä roolissa, myös niiden oikea-aikaisella hoidolla lienee osansa kokonaiskuvassa. Perhoniemi huomauttaa, että hoito koetaan saavutettavaksi etenkin etelässä ja suurilla paikkakunnilla, kun muualla sen riittävyyttä moititaan enemmän.
– Oleellista on, päästäänkö tarpeeksi aikaisin hoitoon tai kuntoutukseen.
Lisäksi alueellisella työpaikkatarjonnalla voi olla jonkin verran merkitystä, sillä työkyvyttömyysetuudesta päätettäessä huomioidaan myös työllistymisen mahdollisuudet.
– Eläkkeen myöntämisen kriteerinä on, että on mahdollisuuksia elättää itseään. Kyllähän siihen voi vaikuttaa se, mistä päin Suomea on, ETK:n Laaksonen sanoo.
Laaksonen arvioi, että maantieteelliset erot ovat suhteellisen pitkäikäisiä.
Perhoniemi puolestaan huomauttaa, että koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vaikutukset ovat tässä vaiheessa suuri arvoitus; yhtäältä tilanne on monelle hyvin hankala, toisaalta osa on kokenut hyvinvointinsa jopa kasvaneen etätöiden tuoman joustavuuden vuoksi. Tilanteen seurauksia viiveellä reagoiviin eläkelukuihin voi vain arvailla.
Erilaisia tukia työkyvyttömille
Tie työkyvyttömyyteen kulkee sairauden kautta. Perhoniemi kertoo, että ensin työntekijä tyypillisesti hakee sairauslomaa ja saa sairauspäivärahaa. Peukalosääntö on, että työntekijän on mahdollista olla sairauspäivärahalla vuotta vastaava päiväluku joko yhteen putkeen tai muutamalle vuodelle jakautuen.
Tämän jälkeen yleensä joko palataan töihin tai haetaan kuntoutusta tai työkyvyttömyyseläkettä. Näihin lukeutuvat määräaikaiset kuntoutustuet ja varsinaiset, toistaiseksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet voidaan molemmat myöntää joko täysinä tai osittaisina.
Työkyvyttömyyseläkkeissä voi muiden eläkkeiden tavoin olla Kelan maksama kansaneläkeosa sekä työtuloihin perustuva työeläkeosa. ETK:n Laaksosen mukaan suurin osa tuen saajista saa molempia, mutta nuorten joukossa on paljon myös vain kansaneläkkeen saajia.
Eri ikäisillä syyt työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaihtelevat merkittävästi, samoin naisten ja miesten välillä on tuntuvia eroja. Vanhemmilla ja miehillä korostuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kun mielenterveysongelmat ovat keskimääräistä yleisempiä naisilla ja nuorilla.