Miehillä masennusperusteisen työkyvyttömyyden taustalla usein työnäkymien epävarmuus: "Työelämässä menestyminen ja status tärkeämpää kuin naisille"

Huhtikuussa julkaistun Eläketurvakeskuksen tiedotteen mukaan joka vuosi noin 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Noin 44 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Seuraavaksi tulevat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet noin 24 prosentilla. Noin kymmenen henkilöä siirtyy päivittäin masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Heinäkuussa julkaistun tutkimuksen mukaan aiempi työttömyys sekä erityisesti heikko usko uudelleen työllistymiseen kasvattavat miesten riskiä päätyä masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Aiemmat tutkimukset työn epävarmuuden yhteydestä työkyvyttömyyteen ovat tuottaneet sukupuolierojen kohdalla vaihtelevia tuloksia.

Lue myös: Tutkimus kertoo karua kieltä koronaepidemian vaikutuksista suomalaisten työkykyyn

Pyöriän mukaan naisilla on tyypillisemmin vahvemmat sosiaaliset verkostot työn ulkopuolella, mikä voi suojata työn tulevaisuuden epävarmuudelta. Hän kuitenkin mainitsee, että naisilla voi olla muita työuraa lyhentäviä ongelmia.

Miesten masennusperusteisen työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa naisia enemmän epävarmuus tulevaisuuden työnäkymistä. Työttömyysjaksot, huonot tulot, heikot työllistymismahdollisuudet, väliaikaiset sopimukset sekä pessimistiset näkemykset pärjäämisestä työmarkkinoilla lisäävät epävarmuutta.

–  Luulisin, että miesten tapauksessa työelämässä menestyminen, sen synnyttämä status ja menestymisen osoittaminen muille on edelleen tärkeämpää kuin naisille, Pyöriä sanoo.

Työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän työoloihin

Pyöriän mukaan ei olisi varaa yhteenkään ennaltaehkäistävissä olevaan ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen. Työllisyysasteen nostamiseksi kaivataan kaikkia keinoja.

–  Olisi inhimillistä sekä rahallista arvoa, jos työolojen kehittämisellä ja työhyvinvoinnin huomioimisella saisimme ehkäistyä työkyvyttömyyttä, Pyöriä kertoo.

Eri alat ovat Pyöriän mukaan erilaisia siinä, miten työn laatuun ja työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsitellään. Suomessa ammatit jakautuvat jyrkästi mies- ja naisvaltaisiin aloihin.

Perinteisiä työturvallisuusongelmia, kuten melua, lämpötilavaihtelua ja altistumista vaarallisille aineille on tyypillisesti miesvaltaisilla aloilla. Naisenemmistöisillä aloilla, kuten hoiva-alalla, ongelmat liittyvät kiireeseen sekä henkilöstöresurssien riittämättömyyteen. Ongelmat ovat riskejä työntekijöiden jaksamiselle ja työuran jatkuvuudelle.

Lue myös: Nuorten kesätyöpaikoissa joka vuosi samoja ongelmia – SAK:n kesäduunarineuvoja: "Palkka maksetaan väärin, työpäivät liian pitkiä, eikä taukoja saa pitää"

Pyöriän mukaan työpaikoilla pitäisi panostaa enemmän työoloihin ja työsuojeluun. Työergonomian ja fyysisen turvallisuuden lisäksi tulisi panostaa muun muassa koulutukseen ja osaamisen tukemiseen esimerkiksi aikuiskoulutuksen ja kohdennetun koulutuksen kautta. Näin työntekijät voisivat ylläpitää osaamistaan ja kehittyä työssään.

Yhdeksi keinoksi Pyöriä mainitsee myös ammatillisen segregaation eli sukupuolijakauman purkamisen. Nuoria tulisi hänen mukaansa kannustaa laajemmin eri aloille.

–  Miesten ja naisten jakautuminen tasaisemmin eri aloille voisi parantaa tilannetta tulevaisuudessa merkittävästi, hän sanoo.

Pyöriä kannustaa ajattelemaan omaa ammattialaansa laajemmin, jotta ihmiset näkisivät mahdollisuuden kouluttautua uudelle alalle tai etsiä töitä toiselta alalta, jolta ei omaa aiempaa koulutusta. 

Lue myös: Korona on THL:n mukaan kuormittanut henkisesti erityisesti korkeakoulutettuja naisia

Lue myös: Joko suomalaiset ovat umpikyllästyneitä etätyön tekoon?