Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään alkavalla viikolla kahta poikkeuksellista rikosjuttua. Ensimmäisessä on kyse Suomen suurimpiin kuuluvasta talousrikostutkinnasta, toisessa toimittajia syytetään maanpetosrikoksesta.
Tiistaina oikeuden eteen astuu viranomaisia pitkään pakoillut Nuorisosäätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Perttu Nousiainen. Keskustataustaisen, tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavan Nuorisosäätiön rahasotkuja koskeva talousrikostutkinta on ollut Suomen suurimpia. Osia siitä on edelleen poliisilla esitutkinnassa sekä syyttäjällä harkittavana.
Nyt alkava käsittely koskee syytteitä, jotka Nousiainen Iltalehden mukaan tunnusti aiemmin tässä kuussa järjestetyssä syyteneuvottelussa.
Tunnustamisoikeudenkäyntimenettelyssä syytetty tunnustaa rikokset ja saa vastineeksi lievennystä tuomioonsa. Iltalehden mukaan syyttäjän tuomioesitys Nousiaiselle on noin neljä vuotta vankeutta, kun ilman tunnustamista syyttäjä olisi vaatinut jopa seitsemän vuoden vankeusrangaistusta.
Syyttäjä Matleena Laakso ja Nousiaisen oikeusavustaja Kari Uoti eivät kommentoineet asiaa STT:lle.
Lue myös: Iltalehti: Nuorisosäätiön entinen johtohahmo Perttu Nousiainen on tunnustanut rikoksensa
Nousiainen löytyi hiihtokeskuksesta
Helsingin Sanomien toimittajat löysivät Nousiaisen viime vuoden marraskuussa sveitsiläisestä Verbierin hiihtokeskuksesta. Sen jälkeen Nousiainen palasi Helsinkiin, jolloin poliisi otti hänet kiinni heti lennon laskeutumisen jälkeen. Hän ehti pakoilla Suomen viranomaisia maaliskuusta 2020, eli yli puolentoista vuoden ajan.
Nyt syytteessä olevien rikosten tekoaika ulottuu syyskuusta 2014 lokakuuhun 2018. Kyse on törkeistä lahjuksen ottamisista elinkeinotoiminnassa, törkeistä kavalluksista, törkeästä veropetoksesta ja törkeästä väärennyksestä.
Syyttäjä nosti viime vuoden marraskuussa syytteitä myös Nuorisosäätiön entistä toimitusjohtajaa Aki Haaroa vastaan. Tämän kokonaisuuden käsittely alkaa tällä tietoa syyskuun lopulla. Nousiainen ja Haaro ovat aiemmin kiistäneet STT:lle syyllistyneensä rikoksiin Nuorisosäätiön toiminnassa.
Säätiön uuden johdon mukaan Haaro ja Nousiainen saivat aikaan yli 40 miljoonan euron tappiot ja likimain tuhosivat säätiön. Kun uusi johto valittiin vuonna 2018, säätiön kassa oli tyhjillään.
Lue myös: Rikollinen voi joskus neuvotella itselleen lievemmän tuomion – rikostoimittajat kertovat, miten se käy
Syytteissä kyse maanpetosrikoksesta
Torstaina käräjäoikeudessa alkaa Helsingin Sanomien toimittajia koskevan Viestikoekeskus-jutun käsittely valmisteluistunnolla. Kolmea HS:n toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä.
Oikeusjuttu on erittäin poikkeuksellinen. Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.
Syytteet koskevat loppuvuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Artikkelissa kerrottiin Puolustusvoimien salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Syytteessä on kaksi jutun kirjoittajaa sekä esimiesasemassa ollut henkilö.
Varsinaisen pääkäsittelyn on määrä alkaa 29. syyskuuta.
Lue myös:Syyttäjä: Viestikoekeskus-tapauksessa oli konkreettinen uusien salassa pidettävien tietojen julkistamisen vaara – HS:n Niemen mukaan syyte "ei kestä mitään tarkastelua"
Julkaisupäätöksen tekijä selvittämättä
Esitutkinnassa rikoksesta epäiltiin myös Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja toimituspäällikkö Esa Mäkistä, mutta heitä vastaan syytteitä ei nostettu. Poliisi epäili, että Niemi ja Mäkinen olivat hyväksyneet Viestikoekeskus-artikkelin julkaisemisen.
Asiassa on jäänyt epäselväksi, kuka teki lopullisen julkaisupäätöksen. Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus jäi epäselväksi.
Nykyisen sananvapauslain mukaan yleisön saataville toimitetun viestin sisältöön perustuvasta rikoksesta vastaavat vain ne henkilöt, jotka ovat osallisia rikoksen tekemiseen.
Lue myös: JSN: Helsingin Sanomien toimittajia koskevan oikeusprosessin tulee olla mahdollisimman avoin
Tietovuodon tutkinta edelleen kesken
Jutussa on myös toinen haara, jossa esitutkinta on edelleen kesken. Siinä selvitetään tietovuotoa itsessään.
STT:n tietojen mukaan Helsingin Sanomien epäillään saaneen sotilastiedustelun salassa pidettävää aineistoa muistitikulla jo vuonna 2014. KRP epäilee vuodosta Puolustusvoimien ex-tiedustelupäällikköä Georgij Alafuzoffia. Alafuzoff siirtyi Suomen sotilastiedustelusta EU:n tiedustelupäälliköksi vuonna 2013.
Alafuzoff on aiemmin julkisuudessa vahvistanut, että häntä on kuultu tietovuototapauksen esitutkinnassa, mutta hän on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.