Susikeskustelu on kiihtynyt sen jälkeen, kun Suomen riistakeskus myönsi viime kuussa ensimmäistä kertaa poikkeuslupia kokonaisten susilaumojen kaatamiseen poronhoitoalueen ulkopuolella. Perusteena on se, että yksittäisten susien poistaminen laumasta voi jopa pahentaa häiriökäyttäytymistä.
Riistakeskus myönsi vahinkoperustaiset tappoluvat kahdelle neljän suden laumalle, joista toinen liikkuu Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa ja toinen Haapajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Syynä Tohmajärvellä olivat susien toistuvat pihakäynnit ja Haapajärvellä koiravahingot.
Luonnonsuojeluliitto Tapiolan aluejärjestöt valittivat luvista Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksille ja saivat niihin toimeenpanokiellot valitusten käsittelyn ajaksi. Esimerkiksi Haapajärven osalta oikeus otti huomioon sen, että susi katsotaan erittäin uhanalaiseksi lajiksi.
Tohmajärvellä tapahtumat jatkuivat niin, että poikkeuslupaa haettiin uudelleen, nyt saman lauman yhdelle sudelle. Riistakeskus myönsi luvan 29. joulukuuta. Tästäkin luvasta valitettiin, ja hallinto-oikeus kielsi myös sen toimeenpanon 31. joulukuuta. Susi oli kuitenkin jo ehditty lopettaa pikavauhtia edellisenä päivänä, jolloin poikkeuslupa oli vielä voimassa.
"Tilanne oli yhä akuutti"
Miksi riistakeskus myönsi Tohmajärvellä uuden luvan suden kaatamiseen, vaikka koko laumaa koskeva kaatolupa oli edelleen jäädytetty?
– Tilanne oli yhä akuutti, ja meidän piti reagoida, koska sudet kävivät edelleen pihoissa. Lainsäädännön perusteella asia kuuluu meille ratkaistavaksi. Lisäksi turvallisuuteen perustuvat päätökset voidaan välittömästi panna täytäntöön, sanoo Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Lue myös: Susi lopetettiin poliisin päätöksellä Pohjois-Karjalassa
Hän korostaa, että kyseessä oli kaksi erillistä poikkeuslupapäätöstä. Lisäksi uusi lupa edellytti suden käyntiä pihalla, mikä myös toteutui.
Laumalupien myöntäminen ei Härkösen mukaan ole mikään uusi kokeilu.
– Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että jos vahinkoa aiheuttavasta laumasta poistetaan varsinkin yksittäisiä alfasusia, se voi aiheuttaa lisäongelmia.
Molemmat laumaluvat ovat nyt hallinto-oikeuksien harkittavina. Jos luvat kumotaan, niiden tehosta ei Härkösen mukaan saada tietoa.
Hän huomauttaa, että riistakeskus on tehnyt hakemuksista myös kielteisiä päätöksiä. Esimerkiksi viime viikkoina on hylätty Kuhmoon haettuja kaatolupia. Voimassa olevia poikkeuslupia on vain Inarissa, jossa voidaan kaataa yksi susi.
Kilpajuoksu ei mielekästä
Luonnonsuojeluliitto Tapiola kritisoi riistakeskusten hallintokäytäntöä, jossa poikkeusluvat voidaan laittaa heti toimeen. Liiton mukaan ei ole myöskään mielekästä laittaa hallinto-oikeudet juoksemaan kilpaa suden pyytäjien kanssa.
Puheenjohtaja Leena Iivosen mukaan liitto valitti päätöksistä, koska ne eivät noudata EU:n luontodirektiivin henkeä.
– Esimerkiksi Haapajärvellä ei ole syytä hävittää kokonaista susilaumaa reviiriltään, koska se on tappanut irralleen päästettyjä metsästyskoiria. Meillä ei ole sellaista susikantaa, että se sietäisi harvennuksia laumakaupalla.
Iivosen mukaan Tohmajärven toisella kaatoluvalla haluttiin kiertää hallinto-oikeuden toimeenpanokieltoa.
Laumaluvat ovat hänen mielestään hämmentäviä, koska niistä ei ole tehty virallista linjausta.
– Toki riistakeskuksella on oikeus niihin. Tässä varmaan kopioidaan Ruotsia, jossa kannanhoidollista metsästystä on tehty lauma kerrallaan.
Liitto on Iivosen mukaan valittanut yksittäisiä susia koskevista luvista vain silloin, kun perusteet eivät ole olleet kohdallaan. Poronhoitoalueen lupiin ei ole puututtu lainkaan.
Susia lähellä asutusta
– Tohmajärvellä on liikkunut neljän suden ryhmä, joka on tappanut ainakin kuusi koiraa. Myös jotkut yksittäiset sudet tekevät pihakäyntejä, mutta kaikki vahingot ovat tämän yhden lauman aikaansaannoksia. Itse menetin oman koirani lokakuussa, kertoo poikkeuslupia hakenut Mika Piiroinen.
Hänen mukaansa susia on käynyt alueen pihoilla viime vuonna noin 300 kertaa. Yhden suden kaataminen näyttää rauhoittaneen tilannetta. Se voi kuitenkin olla väliaikaista.
– Laumaa seurataan aktiivisesti. Se on tutulla kahden viikon lenkillään suuntaamassa jälleen samalle uralle.
Piiroisen mukaan riistakeskuksen poikkeusluvilla ei tee mitään, jos kaadoissa ei olla nopeita. Lupa on voimassa 21 vuorokautta, ja hallinto-oikeuden välipäätös keskeyttämisestä käytännössä estää metsästyksen. Lopullista päätöstä taas saa odottaa useita kuukausia.
– Valittajat käyttävät hallinnollista porsaanreikää ilkeästi hyväkseen.
Moni pitää myöskin Luonnonvarakeskuksen arvioita susipopulaatioista liian pieninä. Piiroisen mukaan Tohmajärvellä arvio näyttää viittä sutta, kun oikea luku on noin 15.
Tapiolan alueyhdistyksillä on oikeus valittaa poikkeusluvista. Piiroisen mukaan allekirjoittajat asuvat kuitenkin muualla kuin Pohjois-Karjalassa. Tätä pidetään epäreiluna, koska valittajat eivät joudu itse kärsimään susista.
Iivonen myöntää, että allekirjoittajat ovat muualta. Se on hänen mukaansa kuitenkin tietoinen strategia, jotta paikalliset luonnonsuojelijat eivät joutuisi silmätikuiksi.