Kaatopaikkojen määrä vähentynyt

Kaatopaikkojen määrä Suomessa on vähentynyt selvästi. Kaatopaikkoja jäljellä enää runsaat sata, suurin osa niistä on kuntien yhteiskäytössä.

Viime vuonna yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen määrä väheni lähes 70:llä. Tällä hetkellä toiminnassa on noin 100 kaatopaikkaa, ilmenee Kuntaliiton kyselystä. Suurin osa kaatopaikoista, 70 prosenttia, on usean kunnan yhteiskäytössä. Enimmillään samaa kaatopaikkaa käyttää 23 kuntaa.

Kaatopaikkojen määrän vähentyessä on muiden käsittelylaitosten määrä kasvanut. Biojätteen, lietteiden ja muiden nestemäisten jätteiden käsittelypaikkoja ja polttokelpoisen jätteen valmistus- ja hyödyntämislaitoksia sekä erilaisia lajittelulaitoksia on kaikkiaan yli 250.

Omakotitalossa asuvan perheen keskimääräinen vuotuinen jätemaksu on noussut vuodessa noin 8 prosenttia ja on nykyisin arvonlisäveroineen noin 130 euroa. Maksusta yli puolet muodostuu kuljetuksesta. Maksujen nousu on seurausta kohonneista kaatopaikkamaksuista ja pidentyneistä kuljetusmatkoista. Biojätteiden erikseen noutaminen maksaa 290 euroa vuodessa.

Käsittelymaksuissa suuria eroja

Yhdyskuntajätteen käsittelymaksut samoin kuin kuljetusmaksutkin vaihtelevat suuresti. Keskimääräinen käsittelymaksu arvonlisäveroineen on 70 euroa/tonni. Halvimmillaan yhdyskuntajätettä käsitellään 40:llä eurolla tonni ja kalleimmillaan 155:llä eurolla tonni.

Ekomaksu, jolla katetaan ongelma- ja hyötyjätehuollon sekä neuvonnan kustannuksia, on käytössä 141 kunnassa. Sen suuruus on keskimäärin 33 euroa. Alueellisten keräyspisteiden käytöstä maksavat ympärivuotiset käyttäjät 65 euroa vuodessa ja kesämökkiläiset 35 euroa. Kompostointi laskee maksua yleensä 10-20 prosenttia.

Jätehuoltomääräyksillä velvoitetaan yleisimmin lajittelemaan keräyspaperia, lasia, pahvia, metallia ja biojätettä. Lajitteluvelvoite koskee kaikkia asuinkiinteistöjä noin 60 kunnassa. Lainkaan lajittelumääräyksiä ei ole 17 kunnassa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat