Käänne parempaan käsillä, mutta talouden vauhtivuosiin ei ole paluuta – "tämä on uusi normaali"

– Ehkä tässä on ensimmäisiä merkkejä siitä, että voisimme olla vähän parempien aikojen kynnyksellä, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava enonomisti Penna Urrila.

Rakennustyömailla käänne parempaan näkyi jo vuosi sitten. Nyt maltillisen kasvun makuun on päästy myös teollisuudessa.

– Tilauskanta on vieläkin melko heikko, mutta se on parantunut, tuotanto-odotukset ovat maltillisen positiiviset ja ennen kaikkea varastot ovat supistuneet.

Käytännössä laivavienti vetää jälleen ja kotimainen konepajateollisuus on saanut tilauksia isoista infrahankkeista, mutta tuotantoluvut eivät EK:n kyselyn mukaan ole vielä piristyneet.

Jatkossa tyydyttävä heikompaan kasvuun

Käänne voi siis vihdoin olla käsillä, mutta mutta finanssikriisiä edeltäviin vauhtivuosiin ei ole paluuta. Tilannetta voi Urrilan mukaan kuvata uutena normaalina.

– Me joudumme jatkossa tyytymään paljon matalampiin kasvulukuihin.

– Perinteisesti ajateltiin, että jos Suomen talous kasvaa kolme prosenttia se on normaalia tai hyvä asia ja jatkossa jos pääsemme ykkösellä alkavaan kasvuun, se on sama asia, arvioi Urrila.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa juuri tuota reilun prosentin kasvua sekä tälle että ensi vuodelle.

– Tällä hetkellä vielä ollaan vielä sellaisessa odotteluvaiheessa, jossa on laitettu liikkeelle suuria investointeja, mutta kaikki riippuu jatkossa siitä, miten vienti pääsee elpymään, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Investointeja ja asuntoja

Iso investointi on esimerkiksi Äänekosken sellutehdas. Lisäksi nyt rakennetaan paljon uusia asuntoja ja kokonaisia uusia asuntoalueita esimerkiksi Helsingissä.

– Ja sitten on pieniä positiivisia tekijöitä, kuten esimerkiksi autotuotanto Uudessakaupungissa, jonne on avautumassa uusi tuotantolinja ja työllistetään uusia ihmisiä ja laivaviennin elpyminen, Kotilainen sanoo.

Mutta, koska Suomen teollisuus tuottaa paljon investointitavaroita, vauhtiin tarvitaan myös vientiä.

– Paljon riippuu siitä, miten kansainvälinen kysyntä kehittyy, miten Euroopan investoinnit kehittyvät, sanoo Kotilainen.

Myönteistä olisi sekin, että Venäjän vienti ei enää supistuisi. Ja ainakin periaatteessa suomalaisen teollisuuden tuottamille investointituotteille voisi jo olla tarvetta Euroopassa, koska jarrua on painettu niin pitkään.

Yksi riski on Iso-Britannian eroaminen EU:sta.

– Sillä on negatiivinen vaikutus, vaikka vielä ei tiedetä kuinka suuri. Nythän ensimmäiset vaikutukset tulevat epävarmuuden lisääntymisen kautta ja sitten myöhemmin nähdään millainen kauppasopimus aikanaan syntyy, toteaa Kotilainen.