Juuso Huovinen kärvisteli yli tunnin kovissa vatsakivuissa Tervossa, ennen kuin ambulanssi saapui paikalle. Hätäkeskuslaitos selittää viivettä riskiarvio-ohjeilla.
Liminkalainen Juuso Huovinen, 23, oli käymässä viikonloppuna Tervossa Pohjois-Savossa, kun hän heräsi yöllä pahoihin vatsakipuihin. Hän kertoo MTV Uutisille, että ei ollut kipujen takia päästä sängystä ylös.
Huovinen kertoo soittaneensa hätäpuhelun sunnuntain vastaisena yönä kello 2.15. Hätäkeskuksesta oli Huovisen mukaan luvattu lähettää ambulanssi tulemaan heti.
Autoa ei kuitenkaan kuulunut. Ensihoitaja soitti Huoviselle kello 2.49 ja kertoi, että he lähtevätkin matkaan vasta silloin. Ambulanssi oli perillä Huovisen mukaan Tervossa kello 3.30.
Ensihoitoyksikkö tuli Tervoon Pielavedeltä.
Lue myös: Hätäkeskuksiin alkuvuonna satojatuhansia tahattomia virhepuheluita – Android-puhelimet yksi syypää
Ensihoitaja Huoviselle: Tällaista "katkosta" ei ole sattunut hänelle aiemmin
Huovisen ensihoitaja oli kertonut Huoviselle matkan aikana, että Pielavedelle tieto hälytyksestä oli tullut puolisen tuntia Huovisen hätäkeskuspuhelun jälkeen. Siellä olisi ollut ambulanssi vapaana koko tämän ajan.
Huovinen kertoo, että ensihoitajan mukaan vastaavaa "katkosta" ei ollut sattunut kertaakaan hänen kymmenvuotisen uransa aikana.
Huovinen on nyt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa odottamassa jatkotutkimuksia, eikä hänellä ole hengenvaaraa.
Hän haluaisi kuitenkin tietää, mistä tällainen katkos voi johtua ja onko hätäkeskusilmoituksissa ollut joitain ongelmia. Hän on laittanut asiasta kyselyn myös Hätäkeskuslaitokseen.
Lue myös: Sylvia-myrsky ylikuormitti hätäkeskusta osin turhaankin – hätäilmoituksia tehdään vuosi vuodelta enemmän, vaikka vain joka toiseen puheluun tarvitaan kiireellistä apua
Hätäkeskuslaitos: Hälytysajojen taustalla riskiarvio
Hätäkeskuslaitoksen operatiivisen osaston johtaja Marko Nieminen kertoo, että hätäkeskuspäivystäjät käsittelevät hätäilmoitukset eri toimialojen antamien riskinarvio-ohjeiden mukaan.
– Riskinanalyysin tekemisen päätarkoitus on tehtävien luokittelu siten, että kyetään tunnistamaan kiireellisimmät tehtävät, kohdentamaan resurssit oikein ja rajaamaan pois tehtävät, joissa ei tarvita kiireellistä viranomaisapua, Nieminen selvittää sähköpostitse.
Riskianalyysin kautta tapahtumaan muodostuu Niemisen mukaan tehtävälaji ja tehtävän kiireellisyys. Ensihoitopalvelussa tehtäviä asetetaan tärkeysjärjestykseen neliportaisen kiireellisyysluokituksen perusteella.
Esimerkiksi A-luokan tehtävä on korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna. Tämä on kiireellinen tehtävä, avuntarvitsija pyritään tavoittamaan heti ja ajo suoritetaan hälytysajona.
D-kiireellisluokan tehtävissä avuntarvitsija pyritään tavoittamaan kahden tunnin sisään hätäilmoituksen vastaanottamisesta, eikä ajoa suoriteta hälytysajona.
Lue myös: Kyse voi olla elämästä ja kuolemasta: Toivottavasti tämä näky ei ole sinun mökkitieltäsi
Huovisen ambulanssi joutui kiireellisemmälle keikalle
Nieminen kertoo, että Juuso Huovisen tapauksessa tehtävä oli välitetty ensihoidon yksikölle heti, mutta yksikkö on jouduttu irrottamaan toiselle, korkeamman kiireellisyysluokan tehtävälle kesken tehtävän.
– Alkuperäinen tehtävä on tuolloin mennyt ensihoitopalvelun ruuhkan vuoksi odotukselle, koska ei siis ole ollut vapaata yksikköä hälytettäväksi, Nieminen kertoo.
– Korkeariskisempiä tehtäviä on ollut kyseisen tehtävän edellä kiireisen lauantaiyön takia. Yksiköiden vapauduttua myöhemmin, tehtävä on saatu välitettyä ensihoidolle noin kymmenen minuutin "jonoutuksen" jälkeen.
Nieminen lisää myöhemmin, että Huovisen tapaukseen liittyen käytiin myös vuoropuhelua Pohjois-Savon ensihoidon kenttäjohtajan ja hätäkeskuksen välillä, kuten tehtävien jonoutuessa usein toimitaan.
Mistään teknisestä katkoksesta tai normaalista poikkeavasta toiminnasta ei siis Niemisen mukaan ollut kysymys.
– Ruuhkatilanteissa etenkin alemman kiireellisyysluokan tehtävissä voi syntyä pidempiä odotusaikoja.
– Ymmärrämme hyvin, että ambulanssia odottavan aika on pitkä, vaikkei olisikaan kyse hengenvaarasta. Tehtäviä on kuitenkin pakko priorisoida, sillä muuten hätätilapotilaat eivät saisi nopeaa ensihoitoa, kun ensihoitoyksiköt olisivat kaikki kiinni alemman kiireellisyysluokan tehtävillä. Tehtävien priorisointi ja jonouttaminen tarvittaessa kuuluu hätäkeskuksen perustehtävään ja se toimii eri hälytysviranomaisten rajallisten resurssien portinvartijana tältä osin.
Nieminen toteaa vielä, että ei voi ottaa kantaa ensihoitopalvelun asioihin, koska kukin viranomainen tiedottaa omasta toiminnastaan.
Lue myös: Jos kännykkä tai älykello soittaa vahingossa hätänumeroon, älä katkaise puhelua
"Tilanne hämmentää ja aiheuttaa pelkoa"
Juuso Huovinen kertoo ymmärtävänsä priorisoinnin.
– Tilanteessa, jossa on kipeänä ja epätietoisena odottamassa apua ja kun ensihoitohenkilökunnalla ei ollut tietoa siitä, miksi ei omaa hätäilmoitusta ei ollut ohjattu lähimmälle vapaalle ambulanssille, tilanne kuitenkin hämmentää ja aiheuttaa pelkoa, Huovinen kommentoi.
– Varmasti tietokatkosta ollut sinä yönä monella taholla. Se on valitettavaa, mutta näitä välillä käy.
Juuso Hämäläinen kertoi jutun teon jälkeen maanantaina, että hänen vointinsa on parantunut ja hän pääsee Kuopiosta jatkohoitoon Ouluun lähemmäs Limingan kotiaan.
*Päivitys kello 07.55: Lisätty Marko Niemisen tarkennus, että Huovisen tapaukseen liittyen käytiin myös vuoropuhelua Pohjois-Savon ensihoidon kenttäjohtajan ja hätäkeskuksen välillä.