Kiinteää liikenneyhteyttä Suomesta Tukholmaan on hahmoteltu geologian kannalta jo 1990-luvun alussa. Tänään etuja ja haasteita punnittiin seminaarissa Tukholmassa.
Nopea yhteys Tukholmaan yhdessä Tallinnan tunnelin kanssa antaisi potkua pohjoiseen yhteistyöhön ja talouteen, uskovat tunnelihankkeesta tänään keskustelleet talousasiantuntijat.
– Jos tunneli Tallinnaan, nopea rata Jäämerelle ja vielä kiinteä yhteys Suomen ja Ruotsin välillä saataisiin toteutumaan, syntyisi nykyistä kiinteämpi ja nopeampi talousalue, arvioi seminaariin osallistunut Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä.
Penttilä teki seminaarissa aloitteen, jonka mukaan Suomi ja Ruotsi hakisivat yhdessä rahaa EU:sta nopean kiinteän yhteyden selvittämiseksi Helsingin ja Tukholman välille.
– Vaikka optimistinenkin arvio hankkeen käynnistämisestä on kymmenen, kahdenkymmenen vuoden päässä, on kiire saada hankkeen selvitys EU:n "selvitysputkeen", Penttilä arvioi.
Toteutuessaan hanke rahoitettaisiin Penttilän arvion mukaan sekarahoituksena, eli mukana olisivat EU, eläkerahastot ja kansainvälisiä sijoittajia. Lisäksi kerättäisiin käyttömaksuja.
Kapselijunayhtiö ilmoitti kiinnostuksensa
Projektin sijoittumisesta kauas tulevaisuuteen kertoo sekin, että seminaariin osallistui myös tulevaisuuden kuljetusjärjestelmiä kehittelevä amerikkalainen Hyperloop Tech.
Yrityksen vasta prototyyppiasteella olevassa järjestelmässä matkustajat tai rahti matkustavat putken sisällä kulkevassa kapselissa jopa äänen nopeudella. Hyperloop Tech kertoi haluavansa osallistua Helsinki-Tukholma -hankkeen selvityskustannuksiin, mikäli virallinen selvitys käynnistetään.
Hyperloop on herättänyt myös paljon epäilyksiä järjestelmän toimivuudesta. Yhtiö on vasta rakentamassa ensimmäistä testirataansa Kaliforniaan.
Mikäli Helsingistä joskus pääsee Tukholmaan kiskoja tai putkia pitkin, ainakin alkuvaiheessa tekniikka olisi varmastikin perinteisempää. Matka-aika Suomesta Turun liepeiltä Tukholmaan voisi olla nopealla junalla kolmesta viiteen tuntia.