Julkisen sote-alan sairauspoissaolot vähenivät – kuilu yksityiseen kapeni

Tutkimus selvitti eroja pitkissä sairauspoissaoloissa julkisen ja yksityisen sektorin välillä vuosina 2005–2013. Tarkasteltavina olivat sairauspäivärahajaksot, joiden taustalla oli tuki- tai liikuntaelinsairaus, mielenterveyden häiriö tai verenkiertoelinten sairaus.

Sote-ala oli tarkastellussa aineistoissa ainoa, jolla ero julkisen ja yksityisen sektorin välillä pieneni tutkimusajanjakson aikana.

Tutkija Taina Leinonen Työterveyslaitokselta kertoo, että eron kaventumiselle voi olla monia syitä. Esimerkiksi julkisen sektorin muutospaineet ja uudistukset ovat saattaneet vähentää halua olla pois töistä.

Leinosen mukaan on myös mahdollista, että julkiselle sektorille on perinteisesti hakeutunut ihmisiä, joiden sairauspoissaoloriski on korkeampi kuin yksityisellä puolella.

– Näin ero on saattanut selittyä osittain jo työntekijöiden taustatekijöillä, ei sektoreiden ominaisuuksilla.

Kun työympäristöt ovat yksityistämisen myötä samankaltaistuneet, myös työntekijöiksi mahdollisesti valikoituu entistä samanlaisempia ihmisiä. Tutkimusajanjakson aikana yksityinen sote-sektori kasvoi yli kolmanneksella, kun taas julkinen puoli pysyi suurin piirtein samankokoisena.

Ei välttämättä oire terveydestä

Leinonen huomauttaa, että sairauspoissaolojen määrän väheneminen ei välttämättä ole merkki pelkästään työväestön kohenevasta terveydentilasta tai työolojen paranemisesta. Päinvastoin kyse voi olla myös työelämän epävarmuuden tai katkonaisten työsuhteiden lisääntymisestä, jolloin pelko työn menettämisestä ajaa ihmisiä töihin sairaanakin.

– Sairauspoissaolojen määrä ei itsessään ole tavoiteltava asia vaan se, että ihmiset voisivat osatyökykyisinäkin tai terveysongelmista huolimatta osallistua työelämään, Leinonen sanoo.

Siksi tutkija pitää tärkeänä, että tilastojen tarkkailun lisäksi selvitetään muutosten taustoja. Esimerkiksi taloustilanne vaikuttaa tutkitusti sairauspoissaoloihin siten, että taantumassa poissaoloja on vähemmän. Leinosen mukaan ilmiötä voi selittää joko pelolla työn menettämisestä tai sillä, että taantumassa työtä on tarjolla vain terveimmille.

Nousukauden aikaan töitä riittää myös osatyökykyisille, mikä osaltaan selittää korkeampia sairauspoissaololukemia taloustilanteen kohentuessa.

Yleisesti pitkät sairauspoissaolot ovat läpi 2010-luvun vähentyneet aina viime vuoteen asti. Kelan tilastojen mukaan lasku taittui viime vuonna. Syynä taitokseen oli erityisesti mielenterveysongelmien aiheuttamien poissaolojen määrän kasvu.