Länsi- ja Pohjois-Euroopan maiden lisäksi hyvin pandemian hoidossa onnistuivat Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti.
Julkisrahoitteiset terveydenhuoltojärjestelmät pärjäsivät yksityisrahoitteista terveydenhuoltoa paremmin, kun vertailtiin ylikuolleisuutta koronaan ja riskiä kuolla koronaan. Tieto käy ilmi Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Maissa, joiden terveydenhuollon rahoitus pohjautui enemmän julkiseen rahoitukseen, koronakuolleisuus oli vähäisempää kuin yksityiseen rahoitukseen pohjautuvissa järjestelmissä.
– Maat, joiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky oli hyvällä mallilla jo ennen koronapandemiaa, pärjäsivät paremmin myös koronakuolleisuuden vähentämisessä, sanoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iris Moolla tiedotteessa.
Vertailussa 43 kehittynyttä maata
Tutkimuksen mukaan investoinnit terveydenhuollon julkiseen rahoitukseen, tiloihin ja henkilöstöön vähentävät koronakuolleisuutta enemmän kuin investoinnit yksityiseen rahoitukseen nojaaviin terveydenhuoltojärjestelmiin.
– Varautumista pandemioihin voidaan parantaa lisäämällä julkisen terveydenhoidon voimavaroja ja parantamalla sen toimivuutta, Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo sanoo.
Tutkimuksessa vertailtiin 43 kehittyneen maan terveydenhuoltojärjestelmien suorituskykyä koronapandemian aikana sekä sitä, kuinka maiden terveydenhuollon ominaispiirteet olivat yhteydessä koronakuolleisuuteen ennen omikron-varianttia.
Vertailussa edukseen erottuivat Länsi- ja Pohjois-Euroopan maiden lisäksi Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti. Heikoimmin vertailussa pärjäsivät Itä-Euroopan ja Etelä-Amerikan maat.
Suomi sijoittui vertailussa kuudenneksi, kun vertailtiin riskiä kuolla koronaan. Ylikuolleisuutta vertailtaessa Suomi oli kahdeksas.
Lue myös: Olivatko koronasulut virhe? Asiantuntijapaneeli: Pandemiaan varautuminen ei ollut riittävää
Lue myös: Ministeriö ei innostu THL:n pääjohtajan vaatimasta selvityksestä koronarajoituksista: "Kokonaisarvion tekeminen todennäköisesti mahdotonta"
3:13