Historioitsija Jukka Tarkan mukaan Turkkia ei voida erottaa Natosta, koska puolustusliiton perustamissopimuksessa ei ole yksilöity tällaisen ratkaisun menettelytapaa. Hän katsoo, että ratkaisu tilanteeseen on silti olemassa Naton perustamissopimuksessa.
– Sopimuksen 13. artiklassa on osoitettu helppo ja nopea menettely, jolla jäsen voi erota Natosta. Järjestön johdolla olisi täydet perusteet ehdottaa Turkille tämän mahdollisuuden käyttöä, Tarkka selvittää Facebookissa.
– Jos Turkki ei ymmärrä menettäneensä yhteistyökykynsä ja -mahdollisuutensa Naton kanssa, järjestön johto voisi yksipuolisesti ilmoittaa vetäytyvänsä kaikesta yhteistyöstä Turkin kanssa ja poistavansa Turkin edustajat kaikista toimielimistään.
Lue myös: Suomalaisdiplomaatti Ylelle Turkki-kiistasta: "Ihmisten luovutus on periaatteellinen kysymys – aseviennissä harkinnan varaa"
Tarkka muistuttaa, että Pohjois-Atlantin sopimuksen kolmannen artiklan mukaan jäsenvaltiot ”ylläpitävät ja kehittävät omia ja yhteisiä valmiuksiaan vastustaa aseellisia hyökkäyksiä.
– Turkki yrittää estää Natoa vahvistamasta Itämeren alueen puolustuksen yhtenäisyyttä ja tehoa kutsumalla uusia jäseniä tältä alueelta. Ja presidentti Recep Erdogan yrittää estää sen torjumalla Venäjän lähietäisyydeltä uhkaamien Suomen ja Ruotsin liittymisen puolustusliittoon.
"Tällainen käytös vaarantaa Naton puolustusjärjestelmien turvallisuuden"
Tarkka korostaa sitä, että lisäksi Pohjois-Atlantin sopimuksen kahdeksannen artiklan mukaan jäsenet sitoutuvat ”olemaan solmimatta kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kansa”.
– Turkki on sitoutunut Naton vastustajan kanssa ilmapuolustuksen kaikkein korkeimman tason teknologiseen yhteistyöhön ostamalla Venäjän huippuluokkaan kuuluvan S-400 ilmapuolustusjärjestelmän. Tällainen käytös vaarantaa Naton puolustusjärjestelmien turvallisuuden ja romuttaa Turkin uskottavuuden Naton jäsenmaana.
– Tähän kaikkeen verrattuna se on pikkujuttu, että Erdogan katsoo oikeudekseen yrittää ulottaa Turkin terrorismia koskevat menettelyt pohjoismaisten oikeusvaltioiden lainsäädäntöön.
Turkin presidentinkanslian neuvonantaja İbrahim Kalın toisti uutistoimisto Anadolun mukaan jälleen keskiviikkona, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä ei voida edetä ennen kuin Turkin turvallisuushuoliin on vastattu.
– Prosessi ei voi edetä, ellei Turkin turvallisuushuolia kohdata konkreettisesti, hän sanoi sen jälkeen, kun Turkin neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa päättyivät.
Lue myös: Yhdysvaltain ulkoministeri Haavisto-tapaamisessa: "Olen varma, että Suomi ja Ruotsi ovat pian Naton jäsenmaita"
Virkamiehet neuvottelivat keskiviikkona
Suomen ulkoministeriön mukaan Turkin pääkaupungissa Ankarassa käytiin keskiviikkona virkamieskeskustelut Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä koskien Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja Turkin esittämiä turvallisuushuolia.
–Rakentavassa hengessä käydyn vuoropuhelun sovittiin jatkuvan, ulkoministeriö sanoi.