Jouko, 68, rakensi heinäpaaleista komean olkilinnan 2000 euron budjetilla – "Jäi vielä rahaa makkaraankin"

– Teettivät minulle T-paidan, jonka etumuksessa lukee Huitun hullu, nauraa kihertää mies.

Joukoa kuunnellessa tulee hyvälle tuulelle. Tuuli vain paranee, kun auto kiemurtelee Laihialta kohti Tyllijokea, jonka varrelta löytyy varsinainen ilmestys: keskiaikainen linna, joka on valmistettu olkipaaleista.

– Kuukausi siinä meni! Olihan siinä kökkäporukkaa mukana, kun piti maata kaivaa ja vallihautojakin rakentaa, kertoo Lehtinen.

Vettä täynnä olevat vallihaudat ja tornien ampuma-aukot ovat tuiki tärkeitä.

– Siinä saa Putin ihmetellä, kun miesten nekkukengät on kurassa kun tänne yrittävät, nauraa Lehtinen.

Eli linnake toimii laihialaisten puolustuslinnakkeena?

– Juuri näin, kyllä! Tänne on turha yrittää kenenkään, sen enempää venäläisten kuin muidenkaan – eihän sitä tiedä mistä suunnasta hyökkäys tulee, selvittää Lehtinen.

Huitun tuutti laajenee

Jouko Lehtinen on ennenkin rakennellut kaikenlaista. Lähellä olkipaalilinnaa on mäki, jonka laelta löytyy avoin museo ja hirsinen makkaranpaistokatos. Likellä on vielä pieni kappelikin, jonka ovet ovat aina auki ja jota voi vapaasti käyttää. Kaikki tämä on itse tehty ja ihmisille ilmaiseksi tarjottua.

– Välillä siellä on väkeä niin paljon, etten itse mahdu mukaan, kertoo mies.

Huittu on siis Lehtisen oma nimitys paikalle, joka sijaitsee keskellä-ei-mitään – Huitun tuutissa.

– Juuri näin.

Vähän niin kuin Huitsin Nevada?

– Niin, tai Huitsin hiprakka, joka nuorempana oli aivan mahdollinen tilanne, muotoilee Lehtinen.

Uusin ilmestys Huitussa on siis keskiaikainen linna, jonka rakennuspuina on käytetty puutavaraa, metallikehikkoa ja olkipaaleja. Niistä on syntynyt tukeva linnake, jonka koko on noin 200 neliötä. Kulmatorneissa liehuvat liput, jotka Lehtisen vaimo ompeli.

– Keskiaikaista yritettiin. Värit ovat kuninkaalliset, viittoo Lehtinen.

Lipun violetilla pohjalla komeilee keltainen H-kirjain.

– Huitun hullua se markkeeraa, selventää Lehtinen.

Edullinen rakennushanke

Jouko Lehtinen sai idea olkilinnasta jo 1980-luvulla Saksassa käydessään. Siellä hän näki pelloilla valtavia kasoja olkipaaleja, jotka olivat harmaantuneet.

– Ne näyttivät vanhoilta kiviltä ja siinä kohdassa välähti, muistelee Lehtinen.

Hän esitti kotiin päästyään idean olkilinnan rakentamisesta Laihian kunnalle. Siitä olisi tullut turistirysä valtatien varteen. Kunnassa lämmettiinkin idealle ja esisuunnitelmat tehtiin.

– Annettiin se yliopistolle, josta tuli kustannusarvioksi yli miljoona euroa. Se sitten jäi, harmittelee mies.

Mutta: tänä syksynä mies päätti kunnioittaa kohta satavuotiasta Suomea omalla linnavirityksellä. Naapuri antoi ilmaiseksi olkipaalit, niitä tarvittiin 1300 kappaletta. Talkoolaiset ajoivat päivätolkulla paaleja Huittuun ja kasasivat ne Lehtisen suunnitelmien mukaan linnan muotoon.

– Ja varmaa on, että tämä on tukeva, todistelee Lehtinen kolmen paalin paksuisia, raudoitettuja seiniä.

Lehtinen on jo nimetty Huitun linnanherraksi, eikä se haittaa.

– Sanokoot miksi sanovat! Kun on hiekkaa metri päällä, kaikki nimitykset käyvät, nauraa Lehtinen.

Tärkeintä on, että linna on nyt valmis. Siellä saa käydä kuka hyvänsä ja pitää vaikka keskiaikaiset häät.

– Semmoiset onkin jo tulossa ensi kesänä, tietää Lehtinen.

Hän uskoo, että linna palvelee myös lapsiperheitä tarjoten ilmaista huvia.

– Nykyään kaikki maksaa ja aina saa satasen laittaa, kun muksujen kanssa johonkin lähtee. Täällä ei tarvitse rahaa. Ostaa kolmella eurolla makkaralenkin evääksi ja paistaa sen nuotiolla, niin hyvä on.

Tapaninpäivänä hän aikoo itsekin grillata, sillä 2000 euron budjetista jäi vähän yli.

– Jäi vielä kuusikymmentä euroa. Ostan sillä nipun makkaraa ja tarjoan kaikille tapaninpäivänä, lupaa Lehtinen.  

Olkirakennuksesta tehty valitus toi kunnan rakennustarkastajan tänään linnan tiluksille. Tarkastuksen tuloksesta kerromme alla olevan linkin takaa löytyvässä artikkelissa.