Vöyristä löytyy yhden miehen unelmana syntynyt antiikin Kreikka, joka on vaarassa tuhoutua esikuvansa tavoin: "Isä sanoi ennen kuolemaansa, että aja kaivinkoneella kaikki nurin – mutta en minä raaski"

Mies rakensi antiikin Kreikan pohjalaiskuntaan 1:51
Tältä näyttää Vöyrin antiikin kreikka – Kymmenen uutiset vieraili paikan päällä.

Missään ei näy viittoja, mutta googlaamalla selviää, että Vöyrin Kreikka eli Ehrs Parken sijaitsee Grannasbergetin kallioilla. Paikallisen grillin pihasta saa ajo-ohjeet ja paikka löytyy aivan keskustan tuntumasta.

Näky on häkellyttävä: kallion kielekkeen päällä on upea, jonkinlaista antiikin kreikan kulkuneuvoa kuvaava vaunu. Siihen on taiteiltu kirjoitusta, joka vaikuttaa riimukirjoituksen ja kreikan aakkosten sekoitukselta. Kun katseen levittää kalliolta alas, vehreiden pensaiden katveesta kurkkii antiikin kreikan jumalia, ränsistyneitä suihkulähteitä ja vartiota pitäviä leijonia.

– Se on minun isäni, joka rakensi puiston, kertoo Vaasasta puhelimitse tavoitettu Bertil Ehrs.

Hämmästyttävä idea

Mikä ihme sai pienessä maaseutupitäjässä asuneen Ernst Ehrsin innostumaan antiikista niin paljon, että hän ryhtyi moiseen hankkeeseen?

– Isä oli aivan hulluna Kreikkaan! Hän kävi siellä jatkuvasti ja oli hyvin kiinnostunut antiikin ajoista, kertoo Bertil Ehrs.

Tämä näkyy kyllä. Korkealla sijaitseva Grannasberget on kuin Olympus-vuori, josta käsin Zeus, Artemis, Apollon ja muut antiikin jumalat katselevat maailmaa. Siellä täällä on tekstiä ja maalauksia, jotka viittaavat jonnekin hyvin kauas historiaan. 

Nyt paikalle nousee kallioista polkua pitkin joukko poikia.

– Me hyppelemme täällä kivillä, käymme luolissa ja parkouraamme, kertovat Jon ja Johan Snickars sekä Viktor Hälsing.

Kypärät pois ja alas pyöränselästä! Hetkessä pojat juoksevat pitkin kalliopolkuja ja hyppelevät kalliolta toiselle. Mitä he tietävät puistosta?

– Että se on hieno paikka. Ja että sen on joku rakentanut, mutta täällä käy enää nuoria. Täältä on tosi hienot näköalat, kertoo joukko.

Vöyrin kunta on kesälomalla, joten sitä kautta lisätietoa asiasta ei heru. Kaikesta näkee lisäksi, että puisto ei ole kunnan hallinnassa – edes puiston nimeä, opasviittaa saati roskakoreja ei ole missään.

Kuin salainen puutarha

Ehrs Parkenin polut ovat osin umpeenkasvaneita. Niitä alas liukastellessa vastaan tulee yhtäkkiä tutun näköinen jumalatar: onko hän Dionysos vai Afrodite? Tarkempi tutkiskelu osoittaa, että kaikki on rakennettu sementistä.

– Eivät ne kestä Suomen oloja vuosikymmeniä, arvioi Ernst Ehrsin poika Bertil Ehrs.

Kaikki on rakennettu 1980-luvulla. Tuolloin puisto oli niin upea, että Kreikan televisio kävi tekemässä juttua pohjoisesta pikku-Kreikasta. Sittemmin paikka on jäänyt ennalleen.

– Minä en jaksa enkä pysty täältä käsin siitä huolehtimaan. Siellä liikkuu nuorisoa, jotka roskaavat ja ovat kaataneet patsaita, harmittelee Ehrs.

Sydäntä särkee, kun kaatuneet ja rikkoutuneet patsaat katsovat kulkijaa pensaikosta. Jonkun unelma on nyt tässä, tosin vieläkin hyvin viehättävänä. 

– Isä sanoi minulle ennen kuolemaansa, että aja vain kaivinkoneella kaikki nurin. Mutta en minä sitä raaski tehdä, sanoo Bertil Ehrs.

Lue myös:

    Uusimmat