Hämeen keskiaikafestivaaleille Hämeenlinnaan on keräytynyt monenlaisia keskiaikaisuuksia sepistä hevosturnajaisiin ja ruuasta käsityöläisiin.
Festivaalijohtaja Ville Ketosen mukaan keskiaikaisista elementeistä ollaan aiempaa kiinnostuneempia. Hän arvioi sen johtuvan esimerkiksi suosituista televisiosarjoista kuten Vikings ja Game of Thrones. Lisäksi hän ajattelee, että keskiaikainen tunnelma tuo rauhoittumista kiireen keskelle.
– Keskiajalla voi heittää ajatuksen kiireisestä elämästä narikkaan. Siinä vaiheessa kun vedät kledjut päälle, pystytät teltan ja istahdat nuotiolle, voit hetkeksi unohtaa kännykän ja työkiireet, Ketonen sanoo.
Festivaalijohtaja Mervi Käki kertoo, että jono on lauantaina ollut aamukymmenestä asti jatkuvaa.
– Jos ensi vuonna on tulossa tällainen määrä vierailijoita, pitää sisääntulo uusia, Käki sanoo.
Käen mukaan perjantaista sunnuntaihin kestävään tapahtumaan vain noin 20 prosenttia kävijöistä tulee Hämeenlinnan seudulta ja suurin osa taas pääkaupunkiseudulta.
– Siitä olen iloinen, sillä pääkaupunkiseutulaiset ovat vaikein kohderyhmä saada lähteä liikkeelle erityisesti pikkukaupunkiin, Käki sanoo.
Jouhevasti liikkuvasta jonosta kuitenkin pääsee nopeasti astumaan festivaalialueelle, jossa savu tuoksuu ja vastaantulevat ovat pukeutuneet monenlaisiin keskiaikaisiin asusteisiin, kuten viikinkikypäriin, nahkakenkiin ja kaapuihin. Osalla on päässään sarvet ja toisilla tupessa miekka. Alueelta on pyritty piilottamaan muun muassa pahvi- ja muovilaatikot ja muut nykyajan paljastavat tavarat.
Tavernassa on paikkoja noin 1 500 kävijälle. Tunnelmaa luovat lavalla esiintyvät, pääasiassa erilaista folkia ja uusikeskiaikaista musiikkia soittavat yhtyeet.
Leiriläiset elävät kuin keskiajalla
Leiriläisiä on tapahtumassa enemmän kuin koskaan aiemmin, Ketonen kertoo. Leiriläiset elävöittävät tapahtumaa pukeutumalla ja elämällä alueella kuten keskiajalla.
Leiriläisille on tietyt ehdot esimerkiksi siitä, millaisella teltalla alueelle voi tulla. Festivaalivieraat pääsevät erikoisteltta-alueille festivaalin aikana. Nuotioiden äärellä leiriläisiltä voi kysellä, mitä he tällä hetkellä puuhaavat.
– Alueella on esimerkiksi fantasialeiri, jossa leiriläiset saavat ulkoiluttaa omaa lohikäärmettään ja pitää pidempää keijunkorvaa. Se on oma maailmansa, jossa Tolkienin Taru sormusten herrasta ja Game of Thronesit saavat elää ihan luvan kanssa, Ketonen kertoo.
Alueelta löytyy myös viikinkileiri sekä tavalliselle yöpymiselle tarkoitettu "plastic camp".
Lisäksi alueella on niin sanottuja erityisen autenttisia elävöittäjäleiriläisiä. Ketosen mukaan Suomessa on muutama ryhmä, jotka ovat selvittäneet ja opiskelleet historiaa.
– He elävät vuodessa 1139, kertovat, että tässä on minun morsian, teemme tässä nokkosesta lankaa ja kaveri vieressä värjää sitä ja tekee kolttua. Vaatteet ja korutkin on itse valmistettuja, Ketonen kertoo.
Thorbjörn Rautavarvas ja Hinninmäen Hanna
Hämeenlinnalainen Kaj Raiskio työskentelee erityisasiantuntijana opetusalan ammattijärjestössä, mutta elokuisena viikonloppuna hänestä tulee Thorbjörn Rautavarvas, joka asuu viikinkileirillä ja taistelee viikinkitaisteluissa toista hämäläistä kylää vastaan.
Taisteluissa 48 viikinkiä ottaa toisistaan mittaa ja taistelee raskaissa panssareissa, miekoin ja kilvin. Nimensäkin hän on keskiaikaiseen tapaan saanut loukatessaan varpaansa taistelutantereella.
Raiskion leirissä ovat myös hänen lapsensa sekä puolisonsa Mari Raiskio, jotka ovat myös mukana elävöittämässä leiriä. Mari Raiskio on ammatiltaan historian opettaja, mutta keskiajalla hänet tunnetaan nimellä Hinninmäen Hanna.
Raiskioiden mukaan leirillä viikinkiasuun sonnustautuu muun muassa käsityöläisiä, taiteilijoita, tehdastyöntekijä ja poliisikin.
– Tuolla leirissä kun istutaan, niin siellä tehdasduunari, opettaja ja poliisi istuvat vierekkäin ja juttelevat. Työpaikalla ei kohtaisi ihmisiä samaan tapaan. Tämä on upea läpileikkaus yhteiskuntaan, ja meitä yhdistää tämä harrastus ja kiinnostus historiaan, Kaj Raiskio kertoo.
Raiskio itse on harrastanut viikinkitaistelua vuodesta 2017 lähtien. Hänen mukaansa kiinnostus harrastukseen on Suomessa kasvanut viime vuosina.
Aluksi Hämeen keskiaikafestivaaleilla viikinkileirissä telttoja oli noin kymmenkunta, mutta nyt niitä on lähes sata. Raiskionkin mukaan kiinnostusta harrastukseen ovat lisänneet viikinkiaikaan sijoittuvat elokuvat ja televisiosarjat.
– Monet kiinnostuneet miettivät, miten paljon tämä maksaa, uskaltaako ja kehtaako aloittaa. Tänne on kuitenkin tosi helppo tulla mukaan, Raiskio sanoo.
Keskiaikainen ruoka kiinnostaa
Tamperelainen Helena Palmu on tullut miehensä kanssa katsomaan ensimmäistä kertaa keskiaikafestivaalien tunnelmaa. He ovat ensimmäistä kertaa käyneet myös Hämeen linnassa ja vankilamuseossa, joihin on pääsy festivaalin aikana.
– Kauheasti on ollut kaikkea nähtävää. Kelikin on ollut niin upea, että kyllähän täällä viihtyy, Palmu sanoo hymyillen.
Erikoisuutena he ovat festivaalilla syöneet kokonaisena paistettua sikaa, joka onkin festivaalin aikana ollut monen herkkua.
Hämeenlinnalaiset Marika ja Heikki Yli-Ollila ovat tulleet festivaalille poikansa Jooan kanssa. Vanhemmat ovat viimeksi käyneet festivaaleilla vuonna 2017, mutta nyt he halusivat näyttää pojalleen festivaalin tunnelmaa. Hänelle onkin jo ostettu oma miekka festivaalialueen myyntikojusta.
– Siitä on jonkin verran aikaa, kun olemme viimeksi käyneet, että nyt olemme tulleet tänne vain katselemaan. Tarkkaa ohjelmaakaan emme tiedä. Kuulimme, että jotain hevosshow'ta olisi luvassa, joten sinne ehkä sitten, kertoo Heikki Yli-Ollila.
Festivaaleilla tarjoiltava keskiaikainen ruoka kiinnostaa Yli-Olliloita, ja he ovatkin jatkamassa matkaa ruokakojuille.
Markkinoista festivaaleiksi
Hämeen keskiaikafestivaali järjestetään tänä vuonna 25. kertaa. Ensimmäisen kerran tapahtuma järjestettiin pienimuotoisena markkinatapahtumana vuonna 1997. Tapahtuma kasvoi, ja markkinat muuttuivat festivaaleiksi.
Ketosen käsityksen mukaan Hämeen keskiaikafestivaali on tällä hetkellä Suomen suurin historiafestivaalitapahtuma. Esiintyjämäärät, tapahtumaelementit ja tapahtuman laajuus ovat poikkeuksellisen suuria.
Tapahtumaan vaikuttaa myös Ukrainan sota, sillä perinteisesti mukana on ollut muun muassa itäeurooppalaisia esiintyjiä. Koronasta huolimatta tapahtumaa on pystytty rajoitusten mukaisesti järjestämään, mutta tänä vuonna siihen panostetaan koronavuosienkin edestä.
Esimerkiksi festivaalialueen pohjaa on uudistettu toimivammaksi ja tilavammaksi.
– Yhdestä pöpeliköstä tuli lyhtyjen laakso, joka valaistiin. Haluamme hyötyä iltojen hämärästä, sillä niissä tuli ja valot näkyvät parhaiten, Ketonen sanoo.
Lisäksi suosittuja hevostoimintoja on tapahtumassa uudistettu. Turnajaisten ja näytöksen lisäksi tapahtumaan on tullut sotahevosten leiri, jossa harjoittelua ja hevosturnajaisiin liittyviä asioita pyörii jatkuvasti. Kaksikymmentä ratsukkoa kilpailee toisiaan vastaan leirillä.
– Iltaisin järjestetään erikseen tuliturnajaiset, joka on odotettu gaalamainen show, Ketonen kertoo.
"Elämyksiä kaikille aisteille"
Suosituimpia elementtejä tapahtumassa ovat Ketosen mukaan eläimet ja erityisesti hevoset.
– Pienetkin asiat saattavat ihmetyttää siellä ihmisiä. Näkyy sellainen ihmisen erkaantuminen luonnosta, Ketonen sanoo.
Myös itse Hämeen linna sekä vankilamuseo kiinnostavat. Sisäänpääsy niihin kuuluu lipun hintaan.
Keskiaikaisilla markkinoilla on tänä vuonna myyjiä ennätysmäärä. Niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin myyjät myyvät keskiaikaisia ja viikinkiaikaisia tuotteita. Lisäksi kojuissa myydään kotimaista käsityötä. Pakanametsästä taas löytää entisajan ja nykyajan noituuteen liittyviä asioita.
– Monet tällaiset henkisyyteen liittyvät asiatkin ovat tänä päivänä suosittuja, Ketonen sanoo.
Festivaalikävijöissä on Ketosen mukaan ihmisiä laajalla skaalalla. Perheet tulevat tutustumaan tapahtumaan useamman sukupolven kanssa.
– Tämä on joillekin sellainen Särkänniemen ja Linnanmäen tapainen kesätapahtuma. Lähdetään katsomaan, mitä täällä tapahtuu, Ketonen sanoo.
Festivaalikävijöissä on myös paljon harrastajia, joista iso osa on kuitenkin ilmoittautunut leiriläisiksi tapahtumaan. Myös fantasiapuoli on tapahtumassa nostanut päätään, ja se näkyy esimerkiksi televisiosarjojen pohjalta inspiroituneissa asuissa.
– Hyvä ystäväni kysyi, että mikä saa aikuisen miehen hurahtamaan niin pahasti, mutta nyt hän ymmärtää, että tapahtumassa on elämyksiä kaikille aisteille, Ketonen sanoo.
Musiikki, ruoka, nuotion tuoksut, eläinten äänet ja seppien työn kilkutukset täyttävät tapahtuman. Kaikki tämä keskiaikaisen linnan kainalossa.