Jos kompastut Suomessa fossiiliin, olet onnekas: "Se on sattumaa, kuin kalastamista, todella jotain erityistä"

– Jos menen Viroon, tiedän että löydän fossiileja. Tarvitaan vain aikaa. Suomessa se on sattumaa, kuin kalastamista.

Fossiilien vähyyden Suomessa selittää meren ja maan ero. 450 miljoonaa vuotta sitten Ahvenanmaa oli meren peitossa. Muu Suomi oli maata ja nykyisen Etelä-Suomen länsirannikko oli tuolloinkin rannikkoa.

– Ei ollut puita, ei edes kaloja. Ainoat eläimet, jotka ovat säilyneet, ovat uivia mereneläviä, kuten Nautilus, joita meressä elää vielä tänäkin päivänä, Kröger kertoo.

Ainoat elävät olennot elivät merissä, joten fossiilit ovat muodostuneet silloisen merenpohjaan. Täten fossiileja löytää enemmän esimerkiksi Virosta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta, jotka olivat tuolloin merenpohjaa.

Kröger esittelee Suomesta löytynyttä fossiilia. Kyseisestä fossiilista on löytynyt vain palasia, mutta Kröger esittelee sen luonnollista mittaa. "Tälläisiä fossiileita voit löytää Suomesta. Fossiilit eivät ole yleensä hirveän hyvin säilyneitä, ne ovat jopa rikkinäisiä", Kröger kertoo.

Jääkausi tehnyt tuhoja

Kröger esittelee maapallon elämää miljoonien vuosien ajalta. Kaiken aikaa, kun useat maat ovat olleet merenpohjaa, Suomi on ollut maata.

– Se tarkoittaa sitä, että kaikkina näinä miljoonina vuosina vesi ja sää on murskannut kaiken pois. Sen takia Suomessa on hyvin vanhoja kiviä, mutta kaikki kivet ovat liikkuneet.

Esimerkiksi Euroopasta on löydetty paljonkin mammutin fossiileja. Suomessa mammutin fossiilin löytyminen on kuitenkin harvinaista, koska mammutit ovat eläneet ennen jääkautta, noin 10 000 vuotta sitten. Jääkausi on tuhonnut suurimman osan jäänteistä. Kuvassa mammutteja Helsingin yliopiston eläintieteellisen museon näyttelyssä.MTV

Kun kaikki kivet ovat liikkuneet, tarkoittaa se Krögerin mukaan sitä, että on erittäin harvinaista löytää kiveä sen alkuperäiseltä paikaltaan.

– Jääkausi on liikuttanut kiviä ja murskannut niitä. Fossiileja voidaan löytää vain siirtolohkareista ja niitä on vaikea löytää, koska ne ovat muiden kivien seassa.

Saksalainen Björn Kröger työskentelee Helsingin yliopiston tutkijana Suomesta löytyneiden fossiileiden parissa.

Suomalainen fossiili on arvokas

Tutkijoille Suomesta löytyvä fossiili on kuitenkin harvinainen ja arvokas, koska niitä löytyy niin vähän. Fossiili kertoo miljoonien vuosien takaisesta elämästä Suomen lähiympäristössä.

– Löydät fossiileja esimerkiksi Ruotsista, mutta et Suomesta. Sen takia on erityistä, jos löydät fossiilin Suomesta, koska se kertoo sinulle jotain, miltä tuona aikana näytti hyvin lähellä maata.

– Löydät fossiileja muualta helpommin, kuten Ruotsista. Sen takia Suomesta löydetty fossiili on erityinen, koska se kertoo jotain, miltä tuona aikana näytti hyvin lähellä maata.

Lisäksi Ahvenanmaalta löytyvät fossiilit ovat Krögerin mukaan mielenkiintoisia, koska rannikolla vesi on ollut matalampaa, kuin muualla.

– Suomi on kiinnostava, koska yleensä vesi on ollut syvempää, mutta Ahvenanmaalla ei.