Raaseporin Lammasjärveltä on löydetty aiemmin tuntematon kalliomaalaus, kertoo Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo.
Fiskarissa asuva muusikko Sami Wirkkala oli havainnut maalaukset sup-lautaillessaan Lammasjärven itärannalla viime kesänä.
– En uskonut, että olisivat aiemmin tuntemattomia maalauksia, että varmasti joku on ne löytänyt, kertoo löydön tehnyt muusikko STT:lle.
– Olen minä kyllä tosi fiiliksissä ja otettu.
Hän kertoo olleensa suppailemassa Lammasjärvellä ensimmäistä kertaa löytöpäivänä viime vuoden elokuussa.
– Olen ollut kiinnostunut kalliomaalauksista, ja kun näin sen paikan, niin se oli ihan oppikirjaesimerkki, millaisessa paikassa voi kalliomaalauksia Suomessa löytää, kertoo Wirkkala.
Hän kertoo nähneensä punamullan sävyä kalliossa ja meni suppilaudallaan lähietäisyydelle.
– 10–15 minuuttia tutkin, ja löytyi ne hirvikuviot ja olin aika ihmeissäni. En olisi ikinä uskonut, että siinä oikeasti löytyi jotain, ihmettelee mies nyt löytöään.
– Jos näkee jotain vähän punaisen sävyä kalliossa, niin harvemmin sieltä mitään tunnistettavaa kuitenkaan löytyy.
Hän arvelee, ettei olisi löytänyt maalauksia ilman tuntemusta aiheesta. Hän kertoo käyneensä katsomassa aiemminkin kalliomaalauksia Suomessa.
Antropologi Ulla Valovesi on myös löydön takana, sillä hän kuuli Wirkkalalta viime kesän tapahtumista ja laittoi asiaa eteenpäin.
– Hän sitä selvitti, ja ilmeni, etteivät ne ole missään rekisterissä eikä Museovirasto ollut niistä tietoinen, kertoo Wirkkala.
Museovirasto ja Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo tekivät tarkastuskäynnin maalauskalliolle syyskuun alussa.
Hirviä, tuntemattoman kädenjälki ja suuri eläin
Lammasjärvi sijaitsee Raaseporin Pohjassa, Pohjan kirkosta 4–5 kilometriä luoteeseen. Maakuntamuseon mukaan kalliomaalaus on Uudenmaan läntisin ja löydetyistä Suomen eteläisin. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon museonjohtajan Dan Lindholmin mukaan maalauksen iästä on karkeita arvioita.
– Puhutaan kampakeraamisesta ajasta, eli runsas 5 000 vuotta sitten, sitä vanhempi se tuskin on. Nyt pitää muistaa, että tämä on vasta löydetty, kertoo Lindholm.
Kuvien tunnistaminen ja määrittäminen vaatii lisätutkimuksia ja tarkempaa kartoitusta. Lindholmin mukaan niitä on luvassa ensi talvena ja keväänä.
Kuvista on hahmotettavissa ainakin kaksi hirveä ja kämmenen jälki. Maakuntamuseon mukaan jyrkässä kallioseinämässä näkyy noin kymmenen erilaista punamullalla maalattua kuvaa. Maalattu alue on korkeudeltaan noin puolitoista metriä ja leveydeltään runsaan metrin.
Tuhansia vuosia sitten kuvan maalanneen sukupuolta ei pystytä vielä sanomaan, vaikka kädenjälki löytyikin.
– Pelkästään näin silmämääräisesti ei pysty sanomaan, ne ovat kuitenkin sen verran epämääräisiä, Lindholm sanoo.
– Hirven kuvat olivat aika lailla varmoja, mutta sitten keskellä on vielä isompi kuva, joka todennäköisesti voi olla eläimen kuva. Onko siinä jotain muuta, se vaatii lisätutkimuksia.
Suomesta on löydetty noin 150 vahvistettua tai mahdollista kalliomaalauspaikkaa, joista valtaosa sijaitsee Itä- ja Keski-Suomessa. Länsi-Uudellamaalla kohteita tunnetaan tällä hetkellä yhteensä seitsemän. Lisäksi Espoon Nuuksiosta on löydetty yksi kalliomaalaus.
Kalliomaalaukset on tehty 7 500–3 500 (eaa.) pystysuoriin vesistöjen äärellä sijainneisiin kallioseinämiin. Raaseporin Lammasjärven kalliomaalaus on tehty tyypilliseen paikkaan, jossa pieni kalliolippa on suojannut maalauksia tuhansia vuosia nykypäivään asti.