Syyttäjälaitoksen seuraavaksi suureksi työsaraksi muotoutuvat terrorismirikokset, uskoo kesällä eläköityvä apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Terrorismirikokset aiheuttavat viranomaisille päänvaivaa, koska ne ovat kalliita tutkia ja vievät paljon työaikaa. Lisäksi tutkinta vaatii kosolti kansainvälistä yhteistyötä.
– Mahdolliset teot voivat liittyä esimerkiksi al-Qaidaan, al-Shabaabiin tai Isisiin. Supon mukaan Suomessakin on henkilöitä, joilla on kytköksiä terroristijärjestöihin.
Kalske huomauttaa, että terrorismirikokset eivät ole tulossa "vain tuolta jostain ulkopuolelta", vaan niitä voivat tehdä yhtä lailla Suomen kansalaiset.
Kaikki alkoi kesävallesmannin pestistä
– Jorma Kalskeen ura alkoi kesävallesmannina vuonna 1973.
– toimi syyteasioista vastaavana apulaisnimismiehenä vuodesta 1975.
– sai nimityksen nuoremmaksi oikeuskanslerin sihteeriksi vuonna 1980.
– pääsi vuonna 1987 Turun ensimmäisen kaupunginviskaalin virkaan vain 38-vuotiaana.
– vuonna 1997 siirtyi valtakunnansyyttäjänviraston palvelukseen valtionsyyttäjäksi.
– 2001-2002 Helsingin johtava kihlakunnansyyttäjä
– vuonna 2002 eteni apulaisvaltakunnansyyttäjäksi, mikä on viraston toiseksi korkein asema.
– eläköityy kesällä, mutta lomien vuoksi hänen viimeinen työpäivänsä konttorilla oli perjantaina.
– Nämä ovat ne seuraavat asiat, jos kysytään, jääkö kollegalle mitään. On syytä olettaa, että näihin kysymyksiin palataan vielä, Kalske sanoo.
"Vihapuhe voi kärjistyä konfliktiksi"
Kalske ei toivoisi näkevänsä tilannetta, jossa parlamentaarikot ryhtyvät vihapuheen airueiksi. Tällä hetkellä lainvoimainen tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan löytyy korkeimman oikeuden leimoilla europarlamentaarikko (ps.).
