Poliisin arvolle sopimaton toiminta voi johtaa varoitukseen tai jopa viraltapanoon. Pohjanmaan poliisissa selvitetään paikallisen poliitikko-poliisin toimia.
Asia nousi tapetille sen jälkeen, kun Seinäjoen kunnanvaltuutettu ja virkavapaalla oleva poliisi Piia Kattelus-Kilpeläinen (ps.) tviittasi vuodenvaihteessa itsestään kuvan, jonka yhteydessä oli oikeistoradikaaliin Lapuan liikkeeseen viittaava teksti.
Kuvassa kirvestä käsissään pitelevä Kattelus-Kilpeläinen on pukeutunut Lapuan liikkeestä tunnettuun ja äärioikeistoon miellettyyn väriyhdistelmään: Siniseen ja mustaan.
Päivityksessä on viittaus sanomalehti Ilkka-Pohjalaisessa julkaistuun Markku Mantilan kolumniin.
– Maan tila -kolumni: Tulevana vuonna perussuomalaisuudesta tulee niin trendikästä, että lapuanliikkeen väreissä voi nauttia Bulevardilla maitokahvit ilman mellakkaa, Kattelus-Kilpeläisen päivityksessä lukee.
Kuva on aito, ja se löytyy myös poliitikon kotisivun mediaosiosta. Twitter-tili on Kattelus-Kilpeläisen virallinen Twitter -tili.
Piia Kattelus-Kilpeläinen kommentoi kuva-asiaa MTV Uutisille ja kertoo, että kuva on otettu vuosia sitten.
– Sanotaanko näin, että ilmeisesti yhteiskunnassa ei ole mitään oikeita ongelmia, kun tällaiseen puututaan. Kuva on otettu joulukuussa 2017 Ylihärmän Kankaankylässä, Irti EU:n kahleista -teemalla. Koska oli talvi, minulla oli villapaita päällä. Olen ostanut sen Lapualta museokaupasta, koska olen halunnut tukea kotimaista käsityötä, hän sanoo.
– Sininen ja musta liittyvät yhtä paljon politiikkaan kuin vaikkapa joulupukin punainen nuttu. On naurettavaa, että 2020-luvulla aletaan kriminalisoimaan värejä tai vaatteita. Lempivärini ovat sininen ja musta.
Säännöt pätevät virkavapaallakin
Tapaus on otettu käsittelyyn Pohjanmaan poliisin oikeusyksikössä. Kattelus-Kilpeläinen on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja poliisi.
Hän on työskennellyt Pohjanmaan poliisin rikososastolla ja on tällä hetkellä virkavapaalla.
– Kattelus-Kilpeläisen tapauksessa Lapuan liikkeeseen viittaaminen tuli lähinnä pukeutumisen kautta. Nämä vapaa-aikana tapahtuvat asiat ovat sellaisia, että jos niitä ruvetaan arvioimaan, oikeusyksikkö on se, joka vetää johtopäätöksiä, sanoo apulaispoliisipäällikkö Kari Keski-Opas.
– Minun päätäntävaltani koskee sitä, onko virkatoimet suoritettu niin kuin ne pitää tai onko virkatehtävissä tehty jotakin sellaista, mitä ei saa tehdä. Siitä tässä ei käsittääkseni ole kyse. Virkamiesoikeudellisia toimenpiteitä voidaan tietysti kohdistaa myös virkavapaalla olevaan, sillä hän on edelleen kuitenkin poliisivirassa, Keski-Opas jatkaa.
Hän muistuttaa, että poliisilta edellytetään korrektia käytöstä myös vapaa-aikana.
– Poliisilla on sellaisia säädöksiä poliisilaissa, mitkä rajoittavat tietyllä tavalla myöskin vapaa-ajan toimintaa tai käyttäytymistä. Näissä tapauksissa täytyy ajatella sitä, onko sillä vaikutusta viranhoitoon. Eli voiko esimerkiksi poliisivirassa olevan puolueettomuus tai muu vaarantua tätä kautta. Ne ovat aina tapauskohtaisesti arvioitavia, Keski-Opas sanoo.
Kattelus-Kilpeläinen painottaa MTV Uutisten haastattelussa esiintyvänsä Twitter-tilillään yksityishenkilönä, eikä hän ole siellä tuonut esiin harjoittamaansa ammattia.
Hänen mukaansa Pohjanmaan poliisista ei toistaiseksi ole oltu häneen yhteydessä tapauksen tiimoilta.
Lue myös: Supon mukaan keskeisin äärioikeiston terroriuhka Suomessa muodostuu yksittäisistä toimijoista: "He haluavat nimenomaan toimia yksin ja salassa"
Palautetta kansalaisilta
Pohjanmaan poliisilaitoksen oikeusyksikön poliisilakimies Vesa Nyrhinen kertoo, että poliisin käyttäytymistä säätelevät poliisihallinnon taholta annetut lait.
– Poliisilla on perusoikeudet eli yhdistysvapaus, mielipiteen ja poliittisen toiminnan vapaus. Poliisihallinnosta annetun lain mukaan poliisin on käyttäydyttävä myös vapaa-ajalla asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla ja sillä tavalla, etteivät poliisin arvot siitä kärsi, Nyrhinen sanoo.
Myös sosiaalisen median julkaisuissa on syytä olla tarkkana.
– Poliisi ei saa syyllistyä millään ilmaisulla rikokseen – on se sitten kunnianloukkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai jotakin vastaavaa. Jos jostakin henkilöstä leviteltäisiin valheellisia tietoja, niin esimerkiksi kunnianloukkauksen tunnusmerkistö voi siinä täyttyä. Lisäksi poliisimiehen tulee muutenkin käyttäytyä poliisin arvojen mukaisesti, vaikka teko ei täyttäisi rikoksen tunnusmerkistöä, Nyrhinen sanoo.
– Kattelus-Kilpeläisen tapaus on meidän tiedossamme ja olemme saaneet siitä palautetta kansalaisilta. Tämä tviittaus on meillä otettu käsiteltäväksi, mutta koska asia on niin tuore ja keskenkeräinen, niin tästä en voi sanoa muuta vielä, hän jatkaa.
Nyrhinen muistuttaa kuitenkin, että säännöt koskevat yhtä lailla virkatehtäviä kuin vapaa-aikaakin. Kyseessä on joka tapauksessa poliisivirassa oleva henkilö.
Lue myös: Oululaispoliisi esiintyi yhteiskuvassa Soldiers of Odinien kanssa – näin vastaa virkavalta: "Tarkoitus ei ollut tukea kokoontumisen ideologiaa"
Käytöstapavalmennusta koulussa
Poliisin korrektiin käytökseen liittyvät edellytykset huomioidaan Nyrhisen mukaan jo poliisikoulussa.
– Totta kai poliisit valmennetaan siihen, mitä heiltä poliisimiehenä edellytetään muun muassa käyttäytymisen ja vapaa-ajan osalta. Kyllä sen kaikki poliisimiehet tietävät.
Nyrhinen muistelee uransa aikana törmänneensä joitakin kertoja tapauksiin, jossa poliisin käytös on johtanut kurinpidollisiin toimiin.
– Niitä on ollut muutamia viime vuosina. Osassa on ollut poliittista motiivia mukana. Sitten on myös sosiaalisessa mediassa esitettyihin mielipiteisiin liittyviä tapauksia. Ne eivät ole olleet poliisin arvoille sopivia, hän kertoo.
– Meillä on muutama varoitus jouduttu antamaan ja yksi määräaikainen virantoimituksesta erottaminen, mutta tämä erottaminen on lainvoimaa vailla. Hallinto-oikeus on kieltänyt sen täytäntöönpanon, koska kyseinen henkilö on valittanut. Siinä odotetaan, että asia lainvoimaisesti ratkaistaan.
Lue myös: Messussa laulettu "Ei ole vieraslajia" aiheutti PS-Mäenpään kotikunnassa rajun keskustelun ja kantelun hiippakunnalle – Kirkkoherra: "Herättänyt seurakuntalaisissa pelkoa"
Vahingontekoja ja muilutusretkiä
Aktivisti ja talonpoika Vihtori Kosolan innoittama Lapuan liike vaikutti Suomessa vuosina 1929–1930.
Se oli oikeistoradikaalinen liike, joka oli tunnettu väkivaltaisista "muilutusretkiksi" kutsutuista tempauksistaan. Niin sanotun Lapuan lain nimissä harjoitettiin väkivaltaa ja vahingontekoja.
Muilutusretkillä henkilöitä siepattiin ja kuljetettiin toiselle paikkakunnalle tai jopa rajan taakse. Muilutettavan kohtelu oli usein julmaa ja yhteensä kolme henkilöä sai surmansa näillä retkillä.
Lapuan liike kiellettiin sittemmin, mutta sen ydinryhmä jatkoi toimintaansa.
Liikkeen ideologiseksi perilliseksi perustettiin Isänmaallinen kansanliike, jonka toiminta ei äitynyt yhtä radikaaliksi kuin Lapuan liikkeessä.