Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ei ole vain yhtä polkua, vaan ihmiset radikalisoituvat eri syistä, kertoo asiantuntija Tarja Mankkinen EU-komission radikalisoitumisen torjunnasta.
Syyt vaihtelevat aina seikkailunhalusta sekä yhteisön ja merkityksen etsinnästä aina rahaan. Siksi radikalisoitumisen ehkäisy onkin Mankkisen mukaan hankalaa, sillä työssä tulisi aina pystyä ottamaan huomioon henkilön yksilölliset lähtökohdat.
Ääriryhmät pyrkivät kuitenkin vaikuttamaan erityisesti nuoriin, jotka vielä etsivät elämälleen syytä ja tarkoitusta. Riski ei kuitenkaan rajoitu vain heihin.
– Kyllä Euroopassakin tiedetään tapauksia, että eläkeläiset ovat radikalisoituneet, ja kaikki muut siltä väliltä. Tämä ei nykyisin ole enää mikään nuorten ihmisten ongelma, Mankkinen kertoo.
Lue myös: Pelastakaa Lapset: Ääriliikkeet houkuttelevat nuoria riveihinsä salaliittoteorioilla ja groomingilla
Ääriliikkeestä lähtevä voi kokea jäävänsä tyhjän päälle
Henkilön auttaminen pois ääriliikkeestä lähtee Mankkisen mukaan aina siitä, että ihmisellä on oma halu päästä pois ääriajattelusta ja sen elämäntavasta. Toiminta perustuu siihen, että kun hetki on oikea, ihminen saa irtautumiselle tukea, sillä yksin irtautuminen Mankkisen mukaan harvoin onnistuu.
Pahimmillaan koko elämä voi perustua olemiseen osana ääriryhmää.
– Koetaankin, että jos lähdet ryhmästä tai aatteesta, niin sulla ei ole elämässä mitään.
Toiminnan tarjoituksena onkin auttaa ihmistä löytämään vaihtoehtoja entiseen elämäntapaansa.