Mainos

Sisäministeriöstä kommentoidaan Lahden MM-kisojen terroriuhkaa: Tyypillinen tapaus – "Verkossa on paljon terroristista propagandaa ja vihapuhetta"

7:10

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kuvailee kahden vuoden takaista terrori-iskun uhkaa Lahdessa tyypilliseksi tapaukseksi, jossa verkossa liikkuva propaganda lietsoo nuorta ihmistä ääritekoihin. 

MTV:n Rikospaikka-ohjelma paljasti keskiviikkona, että vuoden 2017 Lahden MM-hiihtoihin kohdistui terroriteon uhka. Ohjelman tietojen mukaan Lahden seudulta kotoisin oleva 17-vuotias poika oli kääntynyt islaminuskoon ja ryhtyi suunnittelemaan terrori-iskua. 

Poika haki ajatuksilleen tukea verkkokeskusteluista, joihin osallistui myös yhdysvaltalaisia tiedusteluviranomaisia. Verkkotiedustelua peitetoimintana tehneet amerikkalaiset ilmoittivat pojan suunnitelmista Suomen suojelupoliisille. Poika otettiin kiinni, mutta juttu ei koskaan edennyt oikeuteen asti.

Verkossa liikkuva viha ja toivoton elämäntilanne vievät ääriajatteluun

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen keskusteli nuorten radikalisoitumisesta Huomenta Suomen haastattelussa. Mankkinen luonnehtii Lahden tapausta tyypilliseksi.

– Nuoret ovat juuri niitä, joita äärijärjestöt kannustavat tekemään väkivaltaisia tekoja. Siinä vaiheessa ihminen etsii elämälleen tarkoitusta ja suuntaa ja on altis lähtemään mukaan. Verkossa on paljon terroristista propagandaa ja vihapuhetta, jonka kautta pääsee kiinni tällaiseen ajatteluun.

Verkkomaailman lisäksi ihmisen omilla sosiaalisilla verkostoilla on tärkeä rooli radikalisoitumisessa. Mankkinen puhuu kuplasta, jossa ihminen voi puhua aiheesta esimerkiksi ystävien, tuttavien ja sukulaisten kanssa.

Ääriliikkeet ruokkivat toisiaan

Radikalisoituminen on noussut viime aikoina esille muun muassa Syyriassa Al-holin pakolaisleirillä olevien suomalaisnaisten ja suomalaisten vierastaistelijoiden kohdalla. Terrorijärjestö Isisin kannattaminen on joidenkin kohdalla jatkunut, vaikka järjestö on menettänyt asemiaan merkittävästi.

Tarja Mankkinen muistuttaa kuitenkin, että väkivaltaa kannattava tulkinta islamista saa tukea vain pieneltä joukolta. Tarkkailussa on samalla myös väkivaltainen äärioikeisto, ja Mankkinen sanoo näiden ryhmien ruokkivan toisiaan.

– Lisäksi esimerkiksi Britanniassa väkivaltainen äärivasemmisto on nousemassa eli tilanne on hyvin erilainen kuin 10 tai 15 vuotta sitten. Väkivaltaiset ääriliikkeet hyödyntävät sekä poliittista ideologiaa että uskontoa oman aatteensa edistämiseksi. Uskontoa on käytetty näin aina ja se nousee tietyn uskonnon kohdalla esiin aika ajoin, sanoo Mankkinen.

Viranomaiset ovat panostaneet väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisevään sen jälkeen, kun Irakiin ja Syyriaan alkoi matkustaa yhä enemmän suomalaisia. Poliisin Ankkuriryhmässä on mukana nuorisotyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja yhteistyötä tehdään myös uskonnollisten ryhmien kanssa.

– Tilanne on vaikeampi, jos kyse on radikalisoituneesta aikuisesta. Lastensuojelulaki antaa aika paljon mahdollisuuksia, mutta aika vähän on tehtävissä keski-ikäisen ja työssä käyvän ihmisen kohdalla, Mankkinen toteaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja