Suomessa on varauduttava uudenlaisiin uhkiin – väkivaltainen äärioikeisto ja -vasemmisto nostaneet päätään koronapandemian aikana

Mikä on terrorismin uhan taso Suomessa? Vieraana sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen 8:15
Katso videolta koko haastattelu: Onko terrorismin uhka noussut al-Holista palanneiden henkilöiden myötä, entä toimivatko exit-ohjelmat?

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Katariina Kähkönen

    katariina.kahkonen(at)mtv.fi

    Oikeusministeriössä on valmisteilla uusi, entistä tiukempi terrorismilaki. Uutisaamussa käsiteltiin Suomeen kohdistuvia uhkia.

    Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa terrorismiuhan tasoa jatkuvasti. Neliportaisessa asteikossa terrorisminuhka on tällä hetkellä tasolla kaksi.

    – Se tarkoittaa, että se on kohonnut ja sehän on ollut sillä samalla tasolla vuodesta 2017 asti, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo.

    Neliportaisen asteikon korkein numero, eli neljä, tarkoittaisi iskun uhan olevan välitön.

    Mankkinen kertoo radikaalin islamistisen terrorismin vahvistuneen Syyrian ja Irakin konfliktin myötä.

    – Suomessa aiemmin terrorismin uhka oli yksilöihin liittyvä ongelma, mutta konfliktin myötä Suomeenkin on syntynyt verkostoja.

    Äärioikeisto ja -vasemmisto ovat uhkia

    – Kun Euroopan unionin tasolla on tehty uhka-arvioita, niin koronapandemian aikana väkivaltaisen äärioikeiston ja äärivasemmiston uhka on noussut entistä enemmän esille, Mankkinen kertoo.

    Mankkisen mukaan tämä johtuu myös siitä, että molemmat käyttävät tehokkaasti hyväksi koronaa netissä leviävässä propagandassa.

    Väkivaltaisille äärioikeistolaisille ryhmittymille on ollut tyypillistä, että ne muodostuvat henkilöiden ympärille. Ryhmässä syntyy erilaisia riitoja ja lopulta ne hajoavat.

    – Pohjoismainen vastarintaliike on ollut poikkeus siinä, että sillä on ollut selkeä strategia ja se on pystynyt pitämään itsensä koossa. Nyt se sitten lakkautettiin oikeuden päätöksellä, mutta siinä on sitten toiminnan jatkajia.

    Mankkisen mukaan on olemassa myös yksilöitä, jotka eivät ole kiinteä osa mitään ryhmää. Henkilöt ryhmäytyvät nykyään verkon kautta.

    – Yksittäiset henkilöt näyttävät toimivat yksin, mutta käytännössä he harvoin toimivat yksin, vaan heillä on verkossa kannattajia.

    Onko terrorismin uhka noussut al-Holista palanneiden henkilöiden myötä? Toimivatko exit-ohjelmat? Katso jutun alussa olevalta videolta koko Mankkisen haastattelu

    Lue lisää aiheesta:
    Terrorismi Äärioikeisto Äärivasemmisto Ääriliikkeet Uutisaamu Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •