MTV:n Uutisaamussa vierailleet asiantuntijat muistuttavat, että rankaisematta jättäminen ei ole yksittäinen autuaaksi tekevä konsti. Sen pitäisi olla osa laajempaa tukipakettia.
– Meillä on sellaiset 700 000–800 000 ihmistä, jotka ovat kokeilleet tai käyttäneet huumausaineita, sanoo THL:n johtava asiantuntija Tuukka Tammi.
– Ne hyödyt ja haitat ovat oman tyyppisiä ihmisryhmästä riippuen. Puhutaanko kokeilijoista, nuorista ihmisistä vai raskaamman pään käyttäjistä, jotka ovat riippuvaisia ja monenlaisissa elämänongelmissa.
– Kaikilla asioilla on tyypillisesti kaksi puolta, muistuttaa THL:n Tammi.
Niissä maissa, joissa muutoksia on tehty, on huomattu, että alkuun tulee pieni nousu huumeiden käyttömäärissä.
– Se on yleensä tasaantunut, ettei se yleensä ole dramaattista, kun puhutaan rankaisemattomuudesta ei laillistamisesta.
2:28
Myös nykyiset keinot tehostettavissa
Poliisi tietysti kannattaa, että haittoja vähentäviä toimenpiteitä käytetään.
– Olemme sitä mieltä, että nykyisissäkin on tehostamista. Emme ole nähneet, että dekriminalisointi toisi sitä autuutta välttämättä siihen, sanoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
Saukoniemi käyttää termiä porrastuneisuus kuvaillessaan nykyisiä keinoja.
– Eli annetaan huomautuksia ja joka kerta, kun ollaan käyttäjän kanssa tekemisissä, annetaan myös hoitoonohjausta.
Ongelma on, ettei ihminen välttämättä tunnusta ongelmaansa, vaikka se on muille ilmiselvää.
– Mutta mehän emme päätä sitä, ketkä pääsevät hoitoon ja millaiseen hoitoon. Kuten Tuukka tuossa sanoi, niin sillä on merkitystä, millaisista käyttäjistä me puhumme, ja poliisi on hyvin paljon näiden ongelmissa olevien ihmisten kanssa tekemissä.
"Emme ole käyttäjien perässä"
Puuttuuko poliisi asiaan, jos joku polttaa kannabista esimerkiksi Helsingissä Kaisaniemen puistossa?
– Jos menossa on joku valvontateema, siitä voi tulla huomautus, sakko tai jos epäillään välittämistä, niin sitten asia menee tutkintaan.
– Emme me ole käyttäjien perässä. Eihän meillä resurssit riittäisi näillä käyttäjämäärillä tai olisi järkevääkään. Enemmän ne tulevat muiden rikosten yhteydessä, Saukoniemi toteaa.
Lue myös: Rikosoikeuden professorit: Huumeiden käytöstä ei pitäisi rangaista – "Kriminalisointi puhdistaa ongelmaa yhtä vähän kuin kieltolaki"
Onko merkitystä sillä, puhutaanko kannabiksen vai kaikkien huumeiden dekriminalisoinnista?
– Sanottakoon aluksi, että eihän tämä käytön rangaistavuuden poistaminen mikään autuaaksi tekevä yksittäinen ihmetemppu ole, THL:n Tuukka Tammi toteaa.
– Siellä missä se on onnistuneesti toteutettu, on osa laajempaa pakettia, johon on pistetty resursseja ja painotettu entistä enemmän juuri sitä tukipuolta. Ei se yksin juuri mitään auta.
– Raskaamman pään käyttäjät on ensisijainen ryhmä, kun tätä ajatellaan. Heidän hakeutumisensa erilaisen tuen ja avun piiriin on tutkimustenkin mukaan helpottunut, ja heillä on enemmän luottamusta järjestelmään.
Portugalia käytetään usein esimerkkinä maasta, jossa huumeiden käyttö on siirtynyt rikoslain piiristä hallinnollisiin seuraamuksiin.
– Siellä on lautakunta, jossa on erilaisia alan asiantuntijoita. On erilaisia puolipakottavia syitä mennä lautakunnan eteen tai tulee toinen seuraamus, joka ei ole rikosoikeudellinen, kertoo THL:n Teemu Tuukka.