Huumausainerikosten määrä on kasvanut noin 40 prosenttia tammi-maaliskuussa verrattuna vuoden takaiseen. Normaalien huumausainerikoksien osalta kasvua on vielä hurjasti enemmän. Yhteensä huumerikoksia poliisi kirjasi 9600 kappaletta.
– Kokonaismäärä on noussut tammi-maaliskuussa 39 prosenttia ja jos puhutaan perusmuotoisista huumausainerikoksista, niin ne ovat jopa kaksinkertaistuneet, kertoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta.
Merkittävä osa kasvusta selittyy viime vuonna paljastuneesta pimeän verkon huumerikollisuudesta.
– Onhan se siinä mielessä huolestuttavaa, kun tähän rekrytoituu uusia henkilöitä, jotka alkavat käyttämään. Samoin huumekuolemat ovat lisääntyneet, toteaa poliisitarkastaja.
Ensimmäistä kertaa enemmän huumeratteja kuin alkoholirattijuopumuksia
Poliisi nostaa esiin huumeratit.
– Trendi on ollut viime vuosina se, että nämä ovat nousseet. Ja käyttörikosten osalta on nähty se, että varsinkin liikenteessä huumausaineista johtuvat rattijuopumukset ovat lisääntyneet. Niitä on itse asiassa on ollut alkuvuodesta ensimmäistä kertaa enemmän kuin alkoholirattijuopumuksia, poliisitarkastaja sanoo.
Huumeiden ongelmakäyttäjien määrä moninkertaistunut – professori ehdottaa, että Suomi luopuisi käytön rangaistavuudesta: "Hoitoon huomenna eikä kolmen viikon päästä"
Suomi on nyt tilanteessa, jossa poliisikin on huolissaan siitä, pääsevätkö käyttäjät riittävissä määrin hoitoon.
– Hoitoon pitäisi saada kehitystä ja voimavaroja lisää, tiivistää Saukoniemi.
– Miten vaikuttavia hoitoja ne intensiivihoidot ovat? Saako sinne sitoumuksia tällaisessa taloudellisessa tilanteessa? Varmasti siinä olisi tarvetta yhdenmukaista sitä kuviota, toteaa poliisitarkastaja.
"Hoitoon huomenna eikä kolmen viikon päästä"
Asiantuntija yhtyy poliisin huoleen.
– Kyllä se hoitoon pääsy on haastavaa Suomessa. Päätöksentekoa pitäisi yksinkertaa niin, että kun ihminen tulee, suunnilleen samantien voidaan todeta, että huomenna tai ylihuomenna pääset hoitoon eikä vasta kolmen viikon päästä, toteaa Helsingin yliopiston päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki.
Simojoki työskentelee myös A-klinikan johtavana ylilääkärinä. Simojoen mukaan valtaosa käyttäjistä ei ole päihdepalvelujen piirissä. Panostus tuottaisi terveyttä ja säästöjä, kertoo asiantuntija.
– Juuri julkaistiin viikko sitten laaja suomalainen tutkimus, jossa todettiin, että jos ihminen on päihdepalveluissa se saattaa tarkoittaa jopa 50 prosenttia pienempiä kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle.
Simojoki seuraisi Norjan tietä
Asiantuntijan mukaan Suomen tulisi luopua huumeiden käytön rangaistavuudesta asteittain kokonaan.
– Pitkällä juoksulla, jos meillä ympäristö muuttuu tätä mallia ja vauhtia, voi olla, että meillä ei Suomessa mitään muuta mahdollisuutta ole ja sen takia meidän pitäisi nyt ruveta miettimään tätä eikä niin, että yhtäkkiä huomaamme, että kaikki muut Pohjoismaat ovat tehneet omat linjauksensa ja me olemme täällä yksinäinen susi sitten ja sehän aiheuttaisi entistä enemmän haasteita meille, arvioi Simojoki.
Norjassa suunnitellaan lakiremonttia, jonka tavoitteena on lopettaa huumeiden käyttäjien rankaiseminen.
– Norja on lähdössä omille teilleen ja uudistamassa lainsäädäntöään ja siinä keskeinen ajatus on se, että huumeiden käyttäjä on hoitoa tarvitseva eikä rangaistusta ansaitseva henkilö.
– Ja meilläkin tälle tielle kyllä pitäisi ruveta lähtemään, mutta siinä pitää olla hoitojärjestelmä kunnossa, koska rangaistavuuden poisto ei ole järkevä ratkaisu, jos ei pystytä tarjoamaan ihmisille mahdollisuutta muuttaa suuntaa päihdekäytössä joko varhaisessa tai myöhemmässä vaiheessa, Simojoki arvioi.
Ongelmakäyttäjien määrä moninkertaistunut
Vuonna 2017 Suomessa arvioitiin olevan yli 26 000 opioidien ongelmakäyttäjää. Määrä on moninkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa.
Amfetamiiinin ongelmakäyttäjien määrästä kasvun arvioidaan olevan lievempi. Vuonna 2005 heitä arvioitiin olevan 17 000 ja noin 24 500 vuonna 2017.
Opioideja ja amfetamiineja ongelmallisesti käyttävien yhteismäärän arvio on tuoreen tutkimuksen mukaan 36 600 henkilöä.
– On myös ilmennyt, että näitä aineita aletaan käyttämään nykyään vanhempana. Eli se saattaa tulla kuvaan mukaan päälle parikymppisenä. Siinä mielessä vaara ei välttämättä ole ohi, kun henkilö on täysikäinen. Kun sitä tarjontaa on, niin on tietysti mahdollisuuksia ainakin meidän näkökulmasta valita väärin, Saukoniemi pohtii.
"Pitää olla kiinnostunut nuoren tekemisistä"
Poliisilla on neuvo vanhemmille.
– Pitää olla kiinnostunut sen nuoren tekemisistä ja jos siihen tapahtuu jotain poikkeavaa siinä käytöksessä, jotain muuta kuin, joka liittyy murrosikään, niin siitä pitää kiinnostunut ja selvitellä mistä se mahdollisesti johtuu.
9:26Katso Kaarlo Simojoen haastattelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta.
