Helsingissä kolmannes asunnoista on vailla vakinaista asukasta, kun muun muassa varakkaat ihmiset pitävät asuntoja paikkana rahoilleen. Tyhjät asunnot voivat vaikuttaa muun muassa kunnan talouteen, kun niistä ei tule verotuloja.
Syrjäseutuja vaivanneet tyhjät asunnot ovat myös Helsingin keskustan ongelma, tosin eri syystä. Vaikka kysyntä on kovaa etenkin Helsingin kantakaupungissa ja parhailla paikoilla, samanaikaisesti isoja osuuksia asunnoista on ilman vakiasukkaita. Asiat ilmenevät Hypon asuntomarkkinakatsauksesta.
Hypon mukaan Helsingin ytimessä kolmannes asunnoista on vailla vakinaista asukasta. Vuonna 2011 esimerkiksi Kaartinkaupungissa ja Kluuvissa osuus oli vajaa viidennes.
Ilmiö on tuttu Lontoosta, New Yorkista ja Pariisista, eivätkä tyhjyyden takana ole esimerkiksi remontit tai asunnonvaihdot. Hypon mukaan merkittävä osa asunnoista on varakkaiden yksityishenkilöiden omistuksessa, ja he käyttävät asuntoa vaihtelevasti ”kolmoskotina” ja paikkana rahoilleen.
Asuntosijoittajat yksi syy ilmiöön
Tyhjillään olevien asuntojen omistajia ovat myös rikkaat kuolinpesät ja säätiöt, jotka pitävät asuntoja vajaakäytöllä tai lähinnä lähipiirin käytössä. Keskusta-asuntojen arvo nousee yhä, joten myynti-into tai kokoaikaiseen käyttöön ottaminen ei innosta.
Kolmas syy tyhjien arvoasuntojen takana ovat lyhytaikaisesti esimerkiksi Airbnb:n kautta vuokraavat asuntosijoittajat, mutta katsauksen mukaan tilastot viittaavat tämän ryhmän merkityksen pienemmäksi kuin kahden edellisen.
Tyhjillään olevat asunnot tarkoittavat verotulojen menetystä
Hypon pääekonomistin mukaan omistajista ei ole tarkkaa tilastotietoa, mutta maailmalla kokemukset ovat osoittaneet omistajien olevan monesti varakkaita yksityishenkilöitä.