Pääkaupunkiseudun rakennuksista huima määrä seisoo tyhjillään – lähes yhtä paljon tyhjiä toimistotiloja kuin Ateenassa: "Rakennusten uusiminen maksaa liikaa"

Vaikka vajaakäyttöaste on pääkaupunkiseudulla viime vuosina hieman laskenut, vajaakäytöllä olevien toimistokiinteistöjen kanta on edelleen kansainvälistä huippua.

Heinä-lokakuussa vajaakäyttöaste oli 12,9 prosenttia, mikä on toiseksi korkein luku Euroopassa heti Ateenan jälkeen.

– Merkittävä syy ongelmaan on se, että markkinoilla on huomattava määrä epäkurantteja toimistoja sijainneilla, joilla niitä ei saada vuokrattua jatkossakaan, JLL:n toimitusjohtaja Tapani Piri selittää.

Hänestä väestönkasvu, talouskasvu tai vuokrien laskeminenkaan eivät ongelmaa ratkaise, jos sijainti tai tilojen ominaisuudet eivät vastaa käyttäjien vaatimuksia.

Sen sijaan joustavammat kaavat tai helpommat ja nopeammat käyttötarkoituksen muutokset voisivat edesauttaa ongelman purkamisessa.

200 000 kerrosneliömetriä ajastaan jälkeen jäänyttä toimistokantaa

Suomessa on runsaasti 1970–80 -luvun toimistorakennuksia, jotka ovat juuttuneet ikävään kierteeseen.

– Rakennuksen tekninen uusiminen nykystandardeja vastaavaksi maksaa liikaa ja nykykaava ei mahdollista rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Omistajilla ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin jättää rakennus rapistumaan, Piri toteaa.

Tunnetuimmat tällaiset keskittymät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Pitäjänmäellä, Kilo-Sinimäen alueella ja Länsiväylän varressa. Siellä on JLL:n arvion mukaan noin 200 000 kerrosneliömetriä ajastaan jälkeen jäänyttä toimistokantaa.

Pääkaupunkiseudulla vanhentuneen ja tyhjentyneen toimistorakennuksen arvo on tyypillisesti noin 500 euroa neliömetriltä.

Jos sääntely antaisi mahdollisuuden kehittää tonttia esimerkiksi asuntorakentamiseen, valmiin asuinrakennuksen neliöhinta nousisi JLL:n arvion mukaan jopa kymmenkertaiseksi.

Kiinteistöjen kaavoittaminen uuteen käyttöön voisi nostaa arvoa

JLL:n mukaan pelkästään noilla kolmella alueella rakennusneliön arvo voisi nousta noin 100 miljoonasta eurosta lähes miljardiin euroon.

Koko pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa summa vielä selkeästi kasvaa, JLL arvioi.

– Tämä raha on pois kotimaisesta kansantaloudesta, jonne se kanavoituisi esimerkiksi maanomistajien tuottojen, kiinteistökehittäjien ja rakennusliikkeiden kautta sekä julkishallinnolle arvonnousun leikkauksina, Piri sanoo.

Hän toivoo, että kunnat suhtautuisivat kaavoitukseen nykyistä joustavammin.

– Uskon, että joustavampi suhtautuminen rakennusoikeuden käyttöön aktivoisi kiinteistöjen nykyisiä omistajia ja toisi Suomeen uusia niin kotimaisia kuin ulkomaisia kiinteistökehittäjiä. Nämä auttaisivat lieventämään vajaakäytöllä olevien toimistojen ongelmaa, hän sanoo.