Asiantuntijat esittivät uusimmissa lausunnoissaan monenlaisia kriittisiä äänenpainoja nyt jo kariutuneesta sote- ja maakuntauudistuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiistaina julkistamista asiantuntijalausunnoista käy ilmi, ettei lainsäädäntöpaketti ollut suinkaan ongelmaton esitettyjen korjausten ja paikkausten jälkeenkään.
Nyt julkistetut lausunnot koskivat rahoitusta ja omaisuusjärjestelyjä, notifiointia, liikelaitosten palveluvelvoitetta ja tietosuojaa. Lausunnot annettiin vain hieman ennen sitä, kun sote- ja maakuntapaketti tuli lopullisesti tiensä päähän.
Sote- ja maakuntauudistus kaatui perjantaina, kun hallituksen eronpyynnön jälkeen eduskunnan puhemiesneuvosto päätti, ettei uudistuksen käsittelyyn ole enää edellytyksiä.
Asiantuntijalausuntoja vaadittiin julkisiksi Sipilän kommenttien jälkeen
Muun muassa julkisoikeuden apulaisprofessori, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen vaati Twitterissä asiantuntijalausuntoja julkisiksi sen jälkeen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Ylen Ykkösaamussa sote-uudistuksen kaatuneen aikapulaan ja eduskunnan hidasteluun.
Sipilä sanoi lähetyksessä, että hallituksen eduskuntaan tuomat lait ovat olleet valmistelun perusteella perustuslain mukaisia ja hieman myöhemmin hän lisäsi, että perustuslaki on koko ajan tulkintaa.
Oppositio ei tällaista lausuntoa niellyt soten kaatumisen syistä.
"Hallitus ei edes yrittänyt"
Esimerkiksi oman lausuntonsa valiokunnalle antanut julkisoikeuden apulaisprofessori Rautiainen katsoi, että rahoitusta ja omaisuuden suojaa koskevilta osin hallitus ei vastineessaan edes yrittänyt noudattaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa.
Joissakin kohdin muutokset olivat hänestä niin vähäisiä ja heikosti perusteltuja, ettei niitä voinut luonnehtia vakavasti otettavaksi yritykseksi noudattaa valiokunnan lausuntoa. Ja joissakin kohdin hallitus aivan suoraan ilmoitti, ettei aio noudattaa sitä.
– Näin ollen ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, etteikö tämä perustuslakivaliokunnan osoittama perustuslainvastaisuus olisi edelleenkin käsillä, Rautiainen summasi esille nostamiaan asioita STT:lle tiistaina.
Rautiainen esitti myös kriittisen näkemyksen siitä, millaisia muutoksia vastinetyyppisellä menettelyllä voidaan tuoda eduskuntaan. Hänen mukaansa merkittävien lainsäädäntömuutosten vireilletulossa pitäisi käyttää täydentävää hallituksen esitystä.
– Ylipäätään tällainen menettely, jossa operoidaan vastineilla, täydentävillä vastineilla ja muilla, sivuuttaa eduskunnan täysistunnon mahdollisuuden käydä lähetekeskustelun yhteydessä poliittista debattia hallitusten esitysten merkittävistä muutoksista, Rautiainen tähdensi STT:lle.
Tietosuojassa epäselviä kohtia
Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio keskittyi lausunnossaan valinnanvapauslakiesityksen EU-oikeudellisiin ulottuvuuksiin.
Raitio katsoi, että notifiointia olisi tarvittu, koska sote- ja valinnanvapauspaketti sisälsi valtiontukielementtejä. Pelkkä hallituksen ratkaisuksi kaavailema ei ole hänestä sovelias menettely suomalaisessa tilanteessa.
Raitio huomautti lausunnossaan myös, että korkein hallinto-oikeus on jo lausunnossaan joulukuun lopulla 2017 todennut tiettyjen valtiontukielementtien olemassaolon ja suosittanut notifiointia.
Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro puolestaan katsoi tietosuojaa koskevan sääntelyn osalta, että kokonaisuudessa on useampia perustuslain kannalta tulkinnanvaraisia tai epäselviä kohtia.
Epäselvyyttä oli esimerkiksi asiakassuunnitelmaa koskevassa osiossa, mutta ongelmakohtia oli muuallakin.
– Ehdotin monelta osin sen (ehdotuksen) palauttamista perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, Lavapuro kertoi tiistaina.