Kun paikkoja särkee, napataan kipulääkettä ja toivotaan vaivan menevän ohi. Hetkellisesti kivun voi selättää, mutta lääkitys ei aina auta. Kipu sekä lukuisat muut fyysiset oireet saattavat olla psykosomaattisia eli johtua omasta mielestä. Ahdistuneena ja stressaantuneena kroppakaan ei ole kunnossa.
Psykosomaattisen näkemyksen mukaan ihmisestä ei voi irrottaa mieltä ja ruumista. Tunnereaktiot tuntuvat koko ruumiissa. Esimerkiksi jos jännittää, lihakset jännittyvät. Samalla tavalla stressi voi aiheuttaa selittämättömiä selkäkipuja.
Oireita saattaa ilmetä, jos ihminen ylikuormittaa itseään. Jotkut eivät osaa luoda rajoja itselleen ja toiset ruoskivat itseään liikaa.
"Kun kiltti ihminen sanoo aina "kyllä", vaikka pitäisi sanoa "ei", jossain vaiheessa mennään rajan yli. Silloin seurauksena on reaktio, jolla voi olla fyysisiä oireita", lääkäri Antti Heikkilä kertoo.
Toiset taas saattavat tehdä kovasti hommia töissä ja sen jälkeen rehkitään käymällä ahkerasti jumpassa. Kun itsensä pakottaa äärimmäisyyksiin, syntyy jännitystä ja kipuja.
"Kun paetaan omia tarpeita arkipäivän tilanteissa, voi ilmetä esimerkiksi verenpaineen kohoamista, selkä- ja päänsärkyä, ihottumaa, univaikeuksia tai mielenterveysongelmia. Nämä oireet pitäisi osata diagnosoida."
Lääkkeet eivät ratkaise ongelmaa
Heikkilä tapaa vastaanotollaan säännöllisesti ihmisiä, joiden oireet ovat psykosomaattisia eli johtuvat mielen solmuista.
"Ihmiset ovat älykkäitä. Kun heille sanoo, että sinussa ei ole mitään vikaa, mutta miten elämäsi menee, he ymmärtävät asian."
Suuri ongelma Heikkilän mielestä on tiedon puute hoitohenkilökunnan keskuudessa. Terveydenhuoltohenkilökunnan tietämättömyyden vuoksi monet ovat saaneet lääkkeitä oireisiin, jotka saattaisivat hävitä elämänmuutoksen myötä.
"Ihmisten psykosomaattisia oireita lääkitään. Vaikka kyseessä on todellisia oireita, ne eivät silti ole sairauksia", lääkäri Antti Heikkilä selvittää.
Mitä oikeasti haluat?
Heikkilän mukaan valtaosa selkävaivoista on psykosomaattisia. Oireita ei pitäisi yrittää poistaa lääkityksellä vaan selvittää omaa elämäntilannetta itselleen. Fyysisen reaktion tarkoitus on nimenomaan ohjata omaa toimintaa.
"Perusohje on se, että ihmiset miettisivät, mitkä ne omat tarpeet ovat, mitä todella haluaa tehdä ja mitä haluaa elämältä. Ei pitäisi ajatella sitä, mitä ihmiseltä odotetaan."
Heikkilä neuvoo potilaitaan tekemään, mitä sydän sanoo. Ongelma ei poistu jumppaamalla ja rehkimällä, ellei sitten satu pitämään jumpasta.
"Lopeta itsesi ruoskiminen ja kysy itseltäsi, mitä oikeasti haluat."