Jo 10 ihmiseltä on löydetty ameba elimistöstään Äänekoskella – "Yli sata hakenut näytepurkin"

Kymmeneltä Hietaman ja Parantalan vesikriisialueella asuvalta on löydetty näytteestä amebojen sukuun kuuluva alkueläin Dientamoebe fragilis. Kuusi tartunnan saaneista on aikuisia, neljä lapsia. Kolmekymmentäkaksi näytettä on ollut puhtaita. 

Apulaisylilääkäri Marju Tammelin Äänekosken terveyskeskuksesta painottaa, että kyseessä ei ole mikään vaarallinen tauti.

– Tämä alkueläin pysyy ihmisen suolistossa, eikä siirry sieltä pois niin kuin jotkut muut alkueläinlajit. Tämäkin ameba aiheuttaa kuitenkin kiusallisen pitkittyneitä mahasuolikanavan oireita, kuten vaihtelevaa ripulia, pahoinvointia, kuvotusta, ruokahaluttomuutta ja jopa painonlaskua, Tammelin luettelee.

Viime viikolla asian tultua julkisuuteen näytteitä on otettu kaikilta halukkailta. Tammelinin mukaan yli sata ihmistä on hakenut näytepurkin terveyskeskuksesta.

– Kaikilla ei välttämättä ole oireita, vaan he haluavat vain tarkistuttaa asian. Osa tuloksista valmistuu tämän viikon lopulla, osa ensi viikon alussa.

Antibioottikuurilla hyvä hoitovaste

Alkueläintartuntaa hoidetaan 7-10 päivän antibioottikuurilla. Antibiooteilla on loisen häätämiseksi hyvä hoitovaste. 

Tammelinin mukaan hoidossa korostetaan myös hyvää käsihygieniaa, koska loinen saattaa tarttua uloste-suu-reittiä. Loinen ei kuitenkaan todennäköisesti säily hengissä kauaa elimistön ulkopuolella.

– Muita erityistoimenpiteitä kotioloihin ei tarvita, Tammelin sanoo.  

Äänekosken vesikriisi alkoi viime kuun puolivälissä. Tammelin ei vielä halua ottaa kantaa siihen, johtuuko loisesiintymä vesikriisistä. Epidemiatyöryhmässä mietitään jatkoselvittelyn tarpeellisuutta. 

– Oireettomia ameeban kantajia saattaa löytyä, vaikka mitään vesiepidemiaa ei olisikaan. Nykyisenä linjauksena kuitenkin on, että oireiset henkilöt hoidetaan, Tammelin sanoo.

Löydöksiä vuosittain satoja

Amebatartunnat eivät ole kovin yleisiä Suomessa.

Suomessa juuri tätä vaaratonta Dientamoebe fragilis -alkueläintä on aktiivisesti etsitty potilasnäytteitä vasta vuodesta 2010. Löydöksiä on Tammelinin mukaan vuosittain kuitenkin useita satoja.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Keskisuomalainen. 

Lue myös:

    Uusimmat