Jarrut eivät syynä Heinolan bussiturmaan

Bussi alkoi kallistua oikealle jo risteyksen rampilla mutkassa, mutta kuljettaja sai sen oikenemaan voimakkaalla ohjausliikkeellä. Kertomuksensa mukaan hän putosi tässä vaiheessa istuimeltaan ja oli edelleen lattialla bussin syöksyessä T-risteyksen kaiteen läpi rotkoon. Mäntsälästä vuokrattu linja-auto lensi kaikkiaan yli 40 metriä. Se päätyi yli kymmenen metriä alemmas vanhalle tienpohjalle.

Kolme Valamoon matkalla ollutta pyhiinvaeltajaa kuoli heti ja yksi menehtyi myöhemmin. Kaikkiaan parikymmentä matkustajaa tarvitsi sairaalahoitoa.

Ajopiirturi kertoo: 50 km/h kaiteeseen

Ajopiirturin mukaan bussi oli kääntynyt nelostieltä Heinolan eteläiseen risteykseen noin 80 kilometrin tuntinopeudella. Kaiteeseen törmättäessä vauhtia oli edelleen noin 50 kilometriä tunnissa. Tutkintalautakunnan puheenjohtaja Kari Lehtola ei vielä ota kantaa siihen, mikä olisi sopiva tilannenopeus kyseisellä paikalla ja niissä oloissa.

Hän myöntää kuitenkin, ettei linja-auto "kovin pienellä heilahda". -Palaamme asiaan loppuraportissa syksymmällä. Tutkijalautakunta selvittää tehtävänsä mukaisesti myös bussien korirakenteita. Tämä työ on edelleen kesken.

Jarruista selvitys

Heti onnettomuuden jälkeen kuljettaja kertoi auton ABS- jarrujen kadonneen. Niinpä auton ohjausyksikköä tutkittiin ensin Suomessa ja sitten saksalaisessa DEKRA AG:n laboratoriossa, jota käytetään puolueettomana asiantuntijana maailmanlaajuisesti.

-Loppulausunnon mukaan laitteessa ei esiintynyt mitään mitään merkkejä virheestä, joka olisi voinut aiheuttaa täydellisen jarrujen pettämisen, toteaa Kari Lehtola. -On huomattava, että ABS-lukkiutumisenestojärjestelmän rikkouduttua jarrut toimivat edelleen normaalien paineilmajarrujen tapaan. Saksassa havaittiin onnettomuusauton ohjausyksiköstä kyllä kaksi virhetaltiointia, mutta niille löytyi luonnollinen selitys. Toinen oli aiemmilta ajoilta ja toinen ilmaantunut vasta onnettomuuden jälkeisissä siirtelyissä.

Tutkijalautakunta on teettänyt erillistutkimuksen liittyen ABS-jarrujen katoamisilmiöihin, joista tuli onnettomuuden jälkeen poliisille ja lautakunnan jäsenille 25-30 yhteydenottoa. Kansalaisten havainnot koskevat sekä henkilö- että rekka- ja linja-autoja. Tutkimus koskettelee myös epäilyksiä siitä, että matkapuhelimet ja sähkökentät vaikuttaisivat jarrujen toimintaan. Jarrututkimus julkistetaan erikseen lähiviikkoina. Kari Lehtola kertoo jo nyt, ettei mihinkään hysteriaan ole aihetta.
(STT)