Hallitus antoi toissa viikolla eduskunnalle maahanmuuttohallintoa koskevan lakiesityksen, joka toteutuessaan salaisi aiempaa laajemmin viranomaisten käsittelemiä ulkomaalaisia koskevia asioita. Ehdotus sisältää myös sanamuotoja, joiden vaikutuksia on vaikea ennakoida, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.
Kyse on maahanmuuttohallinnon uudesta henkilötietolaista, joka korvaisi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain. Hallituksen eduskunnalle antaman lakiesityspaketin yhtenä osana ulkomaalaisasioiden salassapito laajenisi koskemaan selvästi suurempaa joukkoa kuin nyt.
Aiemmin erityistä suojaa julkisuuslaissa ovat saaneet turvapaikanhakijat ja pakolaiset sekä oleskelulupaa ja viisumia hakeneet, mutta jatkossa salassapito laajenisi kaikkien ulkomaalaisten asioihin.
Salassapito koskisi esimerkiksi rajanylityksiin, maassaololupiin ja kansalaisuuteen liittyviä tietoja sikäli kun niiden voisi ajatella aiheuttavan ihmiselle jonkinlaista haittaa.
Julkisuuslakiin ehdotetaan vielä erityistä salauspykälää, jonka mukaan Suomessa oleskelevaa ulkomaalaista koskevat asiakirjat voitaisiin julistaa salaisiksi, jos on perusteltu syy epäillä, että tiedon antaminen niistä vaarantaa asianosaisen tai hänen läheisensä turvallisuuden.
Suomalaisia koskevaa vastaavaa erityispykälää ei ole. Suomalaisia – kuten tietysti myös ulkomaalaisia – on suojattu muun muassa sillä, että salaiset puhelinnumerot ja osoitteet on pidettävä salassa, jos siihen on perusteltu syy.
Julkisuuslaki
Nykyinen julkisuuslaki säädettiin 1999. Julkisuus on perusoikeus ja viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa toisin säädetä.
Julkisuuslain 24§ on pitkä lista salassapidettävistä asiakirjoista. Hallituksen eduskunnalle antama esitys lisäisi sinne kohtia, jotka nimenomaan suojaavat ulkomaalaisasioiden käsittelyä viranomaisissa.
Oikeudenkäyntien julkisuudesta säädetään eri laissa.
Julkisuuslain nykyiset yksityisyyden suojan pykälät suojaavat jo nyt samalla tavalla niin ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Epäselväksi jää miksi ulkomaalaiset pitää nostaa salassapidon suhteen erityisasemaan? Vaikea ymmärtää sitä, että ulkomaalaisuus olisi jokin hävettävä tai salattava seikka.
Sosiaaliviraston asiakkuus on perusteltua salata, mutta miksi salassapito pitäisi ulottaa maahanmuuttoviraston asiakkuuteen?
Miksi pitäisi salata se, että ulkomaalainen esimerkiksi hakee Suomen kansalaisuutta? Tai se, että rikokseen syyllistynyt ulkomaalainen on karkotettu Suomesta?
Korostetaan nyt vielä, että julkisuuslaki suojaa jo nyt näissä asiakirjoissa olevia yksityisyyden piiriin kuuluvia tietoja.
Toisaalta salassapito on ymmärrettävää, kun kyse on turvapaikanhakijan tai pakolaisen tiedoista, koska heihin voi kohdistua konkreettinen vaara sen maan suunnasta, josta pakoon on lähdetty.
Väljiä sanamuotoja
Ongelmana on myös se, että julkisuuslakiin ehdotettujen muutosten sanamuodot ovat väljiä, mikä mahdollistaa monenlaiset tulkinnat niistä.
Esityksen mukaan salassa pidettäviä asiakirjoja olisivat myös esimerkiksi poliisin ja rajavartioston sellaiset asiakirjat, jotka koskevat ulkomaalaisten maahantuloa ja maastalähtöä, jollei ole ilmeistä ettei tiedon antaminen aiheuta haittaa.
Poliisihallinnon nykyisellä tiukalla salassapidon soveltamislinjalla – siinä rikoksesta epäillyn humalatilakin on salattu terveystietona - tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että huumausaineiden salakuljetusjutuissa salaisiin asioihin luettaisiin vaikkapa ulkomaalaisten huumekuriirien matkapäivät.
Suomalaisten kuriirien rajanylitykset olisivat nykytapaan julkisia. Samoin tullin tutkimissa salakuljetusjutuissa nykyinen julkisuus säilyisi. Selvää on, että tämä ei voi olla esityksen tarkoitus.
Muutoksen myötä Rajavartioston tutkimat laittoman maahantulon järjestämistä koskevat jutut muuttuisivat salassa pidettäviksi, koska niissäkin on kyse ulkomaalaisten rajanylityksistä ja maassaolosta. Vastaavia vaikutuksia löytyy lukuisia.
Mahdollista on sekin, että poliisissa ryhdytään salaamaan tietoja – vaikkapa esitutkintapöytäkirjoja - ulkomaalaisten epäiltyjen tekemistä rikoksista sillä perusteella, että tiedon antaminen niistä voisi aiheuttaa uhkaa epäillylle tai tämän läheisille.
Lakia on valmisteltu ilmeisen suppeassa piirissa ja ilmeisen pikaisesti ymmärtämättä mihin kaikkeen salassapidot ja sanamuodot voivat vaikuttaa.
Parasta olisi vetää julkisuuslain muutos pois eduskunnasta ja tarkastella koko julkisuuslakia laajemmin.
Kaksikymmentä vuotta sitten kiireellä säädetyn julkisuuslain salassapitopykälät vaativat remontin. Laki pitäisi päivittää nykyaikaan ja tulkinnanvaraisia salassapitoperusteita täsmentää, koska viranomaiset tulkitsevat niitä notkeasti.
Lue aihepiiristä lisää:
19.12.2017 Kommentti: Tolkuton salassapito tuo vuotokulttuurin ja tihkutiedot