Itänaapurin valtionpäämies ja jengiläisen mummo. Poliisin epäiltyjen rekisteri (epri) nousi salamana parrasvaloihin, kun MTV kertoi vuonna 2013, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimi oli päätynyt tietojärjestelmään.
Myöhemmin paljastui, että rekisteriin oli kirjattu myös liivijengiläisten mummoja, hammaslääkäreitä ja asianajajia.
Lainsäädäntöä ihmisten henkilötietojen käsittelystä poliisissa ollaan uudistamassa, ja yksi kiintoisa kysymys on, mitä epri-sotkusta on lainsäätäjän näkökulmasta opittu. Voiko Putinin kaltainen mahtimies tai jengiläisen mummo päätyä vastaisuudessakin poliisin rekisteriin ja millä ehdoin?
Osana uudistusta on kaavailtu, että muun muassa Putin-rekisterinäkin tunnettu epri korvattaisiin uudella rikostiedustelurekisterillä. Ajatuksena on ollut, että rekisteriin kirjattaisiin esimerkiksi eri tavoin rikokseen tai rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä sekä ihmisiä, jotka ovat poliisin tarkkailun kohteena.
Yksi keskeinen kysymys rekisterin osalta on tietojen tallentamiskynnys, jota sisäministeriön viime joulukuisessa esitysluonnoksessa ehdotettiin käytännössä alennettavaksi epriin nähden.
Nykyisin tietojen käsittelyn edellytyksenä on, että henkilön on "syytä epäillä" esimerkiksi syyllistyvän tai syyllistyneen rikokseen. Kynnys on siis sama kuin esitutkinnan aloittamisessa. Lausunnoille lähteneessä lakiluonnoksessa kynnys oli puolestaan muotoa "voidaan olettaa", mitä perusteltiin rikostiedustelun tarpeilla.
Ehdotettu muutos sai usealta lausunnonantajalta kritiikkiä. Lausuntopalautteessa tuotiin esiin muun muassa, että epäilyn tulisi jatkossakin perustua konkreettisiin seikkoihin eikä virkamiehen "oletuksiin". Lakiuudistuksen jatkovalmistelussa ministeriössä joudutaankin nyt arvioimaan muun muassa sitä, miten konkreettisen epäilyn rikoksesta on pykälätasolla näyttävä.