Mainos

Kommentti: Poliisin rekistereistä ehdotettua lakia sietääkin sättiä – Tietoa valtavasti keräävä superrekisteri on jo liikaa

Perustuslakivaliokunnan viesti poliisille on selkeä: ”Ei, ei, ei näin…, eikä ainakaan noin”. Valiokunnan lausunto poliisin rekistereitä käsittelevästä laista on tylyä luettavaa. Ja hyvä niin, koska poliisi saisi lain myötä melkoisen superrekisterin käyttöönsä, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa kuulostaa varsin luotaantyöntävältä, mutta tosiasiassa poliisihallituksessa sitä pidetään huomattavasti tärkeämpänä kuin mitä esimerkiksi tiedustelulaki on.

Siviilitiedustelulaki koskee lähinnä supoa, mutta poliisin rekisterilait käsittelevät sitä mitä tietoja poliisi saa kansalaisista tallettaa ja käsitellä.

Viime vuosikymmenten kehitys on ollut selkeä: viranomaiset haluavat kerätä kansalaisista mahdollisimman paljon tietoa sekä myös yhdistellä tietojaan. 

Toisinaan se on hyvä asia. Välillä yksityiselämän suojan merkitys tuntuu viranomaisilta kuitenkin unohtuneen. Yksityiselämän suojan lähtökohtana on, että yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä.

On myös ollut tapauksia, joissa viranomaiset ovat uteliaisuuttaan tai muuten käyttäneet rekistereitään väärin.

Eduskunnan käsittelyssä on uusi lakiehdotus, joka tosiasiassa sallisi käytännössä poliisille tiedon keräämisen kenestä tahansa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta otti lakiehdotuksen kovaan syyniin.

Moitittavaa löytyi

Perustuslakivaliokunta löysi lakiehdotuksesta huomattavan paljon moitittavaa. Vaikeuksia ennakoidaan jo siitä, että ”lainsäädännön kokonaisuutta ei voi luonnehtia selkeäksi ja ymmärrettäväksi”.

Lakiehdotuksen mukaan poliisi saisi kerätä ja tallettaa rekistereihin tietoja muistakin kuin vain yksittäisistä tehtävistä.

Tällaisia tietoja voisi kerätä esimerkiksi teknisen valvonnan yhteydessä. Kasvojentunnistukseen nivoutuvan teknologian kehittyessä kyse voisi olla esimerkiksi kuvakokoelmista.

Jos laki hyväksyttäisiin, niin poliisi voisi rikosanalyysejä tehdessään kerätä tietoja julkisista lähteistä kuten internetistä ja viranomaisten julkisista rekistereistä. Näitä voitaisiin verrata poliisin tietojärjestelmiin jo talletettuihin tietoihin sen selvittämiseksi täyttyvätkö edellytykset tietojen käsittelylle. Jos henkilö on ennestään rekisterissä, niin kerättyjä tietoja saisi käsitellä.

Tällaisissa massakeräyksissä poliisille päätyisi väistämättä myös paljon merkityksetöntä tietoa. Näitä tietoja saisi säilyttää korkeintaan kuusi kuukautta.

Perusteena pitäisi olla kansallinen turvallisuus

Perustuslakivaliokunta ei tätä hyvällä silmällä katsonut. Sen mukaan tämänkaltaiseen tietojen keräämiseen perusteena pitäisi olla vähintään kansallinen turvallisuus ja siitähän ei poliisissa ole kyse.

– Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ehdotettu säännös merkitsee sitä, että poliisi voisi tallettaa sähköisiin tietokantoihin suuria määriä henkilötietoja, joiden merkityksellisyys on tietojen tallettamistilanteessa epäselvä. Rekisteröitävien henkilötietojen sisältöä ja niiden sallittuja käyttötarkoituksia ei ole laissa määritelty, perustuslakivaliokunta totesi ja jatkoi.

– Ehdotettua henkilötietojen käsittelyä merkityksellisyyden arviointia varten ei voisi valvoa, koska esitetty säännös mahdollistaisi poliisille oikeuden rekisteröidä tietojärjestelmään henkilötietoja rajoittamattomasti, ilman niiden käyttötarkoituksen, sisällön tai rekisteröimisedellytysten määrittelemistä.

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen perusteella syntyisi ”laaja, tietosisällöiltään ja käsittelyn tarkoitukseltaan oikeudellisesti kontrolloimaton rekisteri, joka voisi sisältää laajasti myös arkaluonteisia tietoja.”

Itse lakiesityksessä tätä ei pidetä rekisterinä vaan siinä puhutaan tietojen esikäsittelystä.

Valiokunta vaatii lausunnossaan, että lakiehdotuksesta poistetaan se, että poliisi saa tallettaa tietoja niiden merkityksellisyyden arvioimiseksi. Se tarkoittaisi sitä, ettei poliisi saisi kerätä isoja tietomassoja ja verrata niitä rekistereihinsä.

Eprin perillinen

Perustuslakivaliokunnan esittämä arvostelu ei jää tähän.

Lakiehdotuksen mukaan poliisi saisi käsitellä henkilötietoja rikoksen ennaltaehkäisemiseksi ja paljastamiseksi henkilöistä ”joiden voidaan perustellusti olettaa syyllistyneen tai syyllistyvän rikokseen” ja myös sellaisista myötävaikuttajista, jotka ovat heihin yhteydessä tai seurassa.

Kyse on tältä osin siis rikostiedustelurekisteristä, samantapaisesta kuin entinen epäiltyjen rekisteri. Kyse olisi kuitenkin laajemmasta rekisteristä niin tietosisällön kuin henkilöiden osalta.

Tietoja voisi tallentaa mm. henkilön toiminnasta ja käyttäytymisestä sekä myös terveystietoja ja muita ”erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja”. Nämä tarkoittavat esimerkiksi kasvokuvia tai biometrisiä tunnisteita.

Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota tietojen tallettamiskynnykseen. Nykyisen lain mukaan tietoja saa tallettaa ”syytä epäillä syyllistyvän” -tasoisella kynnyksellä, mutta ehdotuksessa muoto on kyse alempi ”perustellusta oletuksesta”.

Valiokunnan mukaan tietojen käsittely pitää nostaa ”syytä epäillä” -tasoon.

Nykyisin tällaiseen tiedustelutyyppiseen rekisteriin voi päätyä henkilö, jos epäillystä rikoksesta voi seurata vankeutta ja myötävaikuttaja kun rangaistus on enemmän kuin kuusi kuukautta. Ehdotuksessa ei tällaista rajaa ole, vaan siis perusteltu oletus mihin tahansa rikokseen syyllistymisestä riittää.

Valiokunta vaatii, että tietojen merkitseminen on ehdottomasti sidottava epäillyn rikoksen vakavuuteen.

Suojelupoliisin tiedon keräys

Perustuslakivaliokunta kritisoi moni muitakin kohtia, mutta otetaan tässä esiin vielä yksi. Kyse on siitä mitä tietoja suojelupoliisi saa käsitellä (kuva).

Perustuslakivaliokunta ihmettelee sitä, että suojelupoliisi saisi käsitellä ihmisen matkustamiseen liittyviä tietoja. Lakiehdotuksessa ei rajata millaisesta matkasta on kyse eli ulkomaanmatka ja työmatka rinnastetaan toisiinsa.

Valiokunta moittii myös sitä, että suojelupoliisin käsittelemiin perustietoihin on kirjattu ”toimintaa ja käyttäytymistä koskevat tiedot”.

Valiokunnan mukaan tämä käytännössä kattaa koko yksityisen henkilön elinpiirin.

Valiokunta rajaisi matkustamisen, toiminnan ja käyttäytymisen koskevien tietojen käsittelyn sellaiseen, jota koskevien tietojen käsittelyä voidaan pitää suojelupoliisin toimivaltuuksien kannalta välttämättömänä.

Laki on nyt hallintovaliokunnan käsiteltävänä.

 

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja