Järkipalaa opettaa lapsia syömään terveellisesti

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on huolestunut suomalaislasten terveydestä ja ruokailutottumuksista. Näiden parantamiseksi se aloittaakin koululaisten ravitsemus- ja välipalahankkeen, joka kantaa nimeä Järkipalaa.

Sitra rahoittaa hanketta 1,5 miljoonalla eurolla seuraavien 2-3 vuoden aikana.

- Viime aikoina on puhuttu paljon muun muassa lasten jaksamisesta ja lihomisesta sekä siitä, miten kakkostyypin diabetesta on alkanut ilmaantua jo nuorissakin ikäluokissa. On aikuisten asia kiinnittää näihin asioihin huomiota, teroitti ohjelmajohtaja Anu Harkki Sitrasta Järkipalaa-hankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Lasten terveellisempien ravitsemustottumusten asialle Sitra on saanut mukaansa niin julkisen kuin yksityissektorin toimijoita. Tieteellisten tutkimusten ja ruokasuositusten lisäksi tarkoituksena on, että hankkeessa mukana olevat elintarvikeyritykset kehittäisivät uusia kuluttajia kiinnostavia järkiruokatuotteita, niin sanottuja smart food -tuotteita.

- Järkipalaa-hanke auttaa yrityksiä tuotteistamaan ja viemään Suomen rajojen ulkopuolellekin terveyttä edistäviä ratkaisuja. Elintarviketeollisuudella onkin nyt mahdollisuus luoda uusia terveellisiä ja maistuvia tuotteita, Harkki huomautti.

Sitran lisäksi hankkeessa ovat mukana muun muassa Kansanterveyslaitos, Kuopion yliopisto, Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, VTT, Suomen Sydänliitto, Leipätiedotus, Valio, Raisio, Vaasan&Vaasan, HK Ruokatalo ja Sodexho.

Järkipalaa on osa Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelmaa (ERA).

Tehoiskuja kokeilukouluihin

Hankkeessa tutkitaan eri-ikäisten peruskoululaisten ruokailua. Yläasteikäisten koululaisten tutkimuksesta vastaavat Kansanterveyslaitos ja Oulun yliopiston hammaslääketieteellinen tiedekunta, ekaluokkalaisten tutkimuksesta Kuopion yliopisto.

Vanhempien koululaisten hanke nytkähtää liikkeelle toden teolla huhti-toukokuussa, jolloin neljältä paikkakunnalta valitaan kustakin kaksi yläastetta. Näiden oppilaille tehdään perustutkimus. Paikkakuntia ei ole vielä valittu.

- Selvitämme lasten ravitsemustilanteen, varsinkin aamiaisen ja välipalan osalta. Lisäksi tarkastamme lasten suunterveyden hampaiden kiilteen lasermittauksin. Vielä kymmenen vuotta sittenhän Suomi oli lasten suunterveyden mallimaa, mutta nyt tässä on tullut takapakkia, kertoi tutkimusprofessori Pirjo Pietinen Kansanterveyslaitokselta.

Peruskartoituksen jälkeen toinen kokeilukuntien kouluista valitaan verrokiksi ja toinen toimenpidekouluksi, jossa ravitsemustottumuksiin ja -kasvatukseen yritetään vaikuttaa erilaisin toimin lukuvuonna 2007-2008.

- Niihin kuuluvat muun muassa kouluruokailun ja välipalatarjonnan parantaminen, nuorten tietämyksen ja vastuun lisääminen sekä kunnan päättäjiin, koulun henkilökuntaan ja vanhempiin vaikuttaminen, Pietinen luetteli.

Lopuksi tehdään sekä toimenpidekoulun että verrokkikoulun oppilaiden lopputarkastus sekä selvitetään vanhempien, rehtorien ja opettajien ruokatietoisuus ja mielipiteet.

Tavoitteena pysyvät muutokset

Ekaluokkalaisten tutkimus tehdään Terve Kuopio -hankkeen puitteissa, ja sen aikana testataan keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa nimenomaan 6-7-vuotiaiden liikunta- ja ravitsemustottumuksiin.

Tutkimuksen johtajan professori Timo Lakan mukaan hankkeessa kokeillaan muun muassa vanhempien, sisarusten ja kaveripiirin neuvontaa ravitsemusasioissa, lapsille tarjottavien aterioiden ja välipalojen muuttamista sekä erilaisten pelien käyttöä pienten koululaisten innostamiseksi terveellisen ruuan ja liikunnan pariin.

- Tavoitteena on saada aikaan pysyviä muutoksia lasten ravitsemuksessa ja liikuntatottumuksissa, ja siten ehkäistä lihavuutta ja siihen liittyviä sairauksia lapsuudessa ja vielä aikuisiässäkin, Lakka painotti.

(MTV3-STT)