Yritysten hiilidioksidipäästöjen kompensointiin tarjotut metsitys- ja muut hankkeet ovat laadultaan varsin sekalaisia niin Suomessa kuin maailmallakin.
Kompensaatiopalveluja ostavissa yrityksissä taas tavoitellaan usein enemmänkin hyvää mainetta kuin todellista vaikuttavuutta.
– Moni kompensaatiopalvelun ostaja haluaa osoittaa vastuullisuuttaan kuluttajille ja muille sidosryhmille. Motivaatio on ulkokuorivetoista. Halu varmistaa, että kompensaatiolla saadaan aikaan aitoja ilmastovaikutuksia, on monesti puuttunut, arvioi vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskeala Compensate-säätiöstä, joka tarjoaa päästökompensaatioita yrityksille.
Yritysvastuuseen patistavan Finnwatch-järjestön ilmastoasiantuntijan Lasse Leipolan mukaan Suomen isoissa yrityksissä ollaan nykyisin jo melko hyvin selvillä siitä, mikä on omien hiilidioksidipäästöjen vähentämisen merkitys ja millaista päästökompensaation suunnilleen tulee olla.
– Pienemmät ja huolettomammat yritykset kyllä saattavat mennä sieltä, missä aita on matala. Kompensaatiota on aika halvalla tarjolla, ja se on aika helppo temppu, jota kukaan ei valvo, sanoo Leipola.
Päästökompensaatiolla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi yrityksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä vastaavasti sidotaan ilmakehästä hiiltä tai vähennetään päästöjä jossain muualla. Kompensaatiohankkeet voivat sijaita hyvinkin kaukana kompensaatiopalvelun ostajasta.
Valtaosaan hankkeista liittyy ongelmia
Compensate-säätiö julkaisi viime keväänä arvion joukosta siihenastisia päästökompensaatiohankkeita, jotka olivat saaneet hyväksynnän alan arvostetuilta standardoijilta Verralta tai Gold Standardilta. Hieman alle kymmenesosa hankkeista kesti tiukemman tarkastelun.
