Tavoitteiden asettaminen, selkeä viestintä ja ennakointi ovat ratkaisuja tehokkaan ilmastopolitiikan tiellä oleviin esteisiin. Suomen ilmastotoimilta puuttuu selkeä pitkän tähtäimen visio, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran selvitys.
Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia -selvityksessä tarkasteltiin Suomen ilmastotoimien onnistumisen esteitä.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, mutta sen jälkeisestä ajasta on Sitran mukaan keskusteltu Suomessa toistaiseksi melko vähän. Hiilineutraalius tarkoittaa, että Suomi sitoo hiilidioksidia ilmakehästä hiilidioksidipäästöjensä verran.
Vuoden 2035 jälkeen Suomen tulisi olla hiilinegatiivinen, eli hiiltä pitäisi sitoa jo enemmän kuin päästää ilmakehään.
Katse jo pidemmälle
Sitran asiantuntijan Mariko Landströmin mukaan nyt pitäisi katsoa jo vuotta 2035 pitemmälle. Hänen mukaansa kokonaisuus saadaan toteutettua halvemmalla, jos jo nyt otetaan huomioon myöhempi hiilinegatiivisuus.
Sitran selvityksen mukaan valtion tehtävänä olisi luoda selkeä kuva tulevasta muutoksesta ja valmistella ohjauskeinot hyvissä ajoin, mutta johtajuutta ja positiivista visioita tarvitaan myös esimerkiksi yrityksissä. Selvityksen mukaan ennakoitavuus ja selkeä viestintä ovat edellytys myös sille, että muutokset ovat ihmisten kannalta oikeudenmukaisia.
Kun tiedetään, millaisia ohjauskeinoja tulevaisuudessa voi odottaa, vältetään investoinnit, jotka voivat sitoa ihmisiä, yrityksiä tai kuntia ilmastopäästöjen kannalta huonoihin ratkaisuihin.
