Järistys romahdutti osan Italian kulttuuriperintöä

– Maanjäristys aiheutti Italian kulttuuriperinnön kannalta valtavasti tuhoa, sillä se iski hyvin laajalle alueelle, jolla sijaitsee paljon kulttuuriaarteita. Ennen kaikkea kirkkoja, jotka ovat erittäin koristeltuja ja täynnä ehdottoman ainutlaatuisia tauluja ja patsaita, kertoo Italian kulttuuriaarteista vastaavan ministeriön kansliapäällikkö, arkkitehti Antonia Pasqua Recchia.

Kirkot ovat erityisen alttiita maanjäristyksille, sillä ne ovat kylien vanhimpia rakennuksia. Lisäksi ne ovat suuria ja korkeita tiloja, joissa ei ole väliseiniä. Vaikka keskiaikaisten kirkkojen seismistä kestävyyttä voidaankin yrittää parantaa, ei riskiä voi kokonaan poistaa.

Suurimpana menetyksenä Pasqua Recchia pitää järistyksen symboliksi noussutta, Norciassa sijaitsevaa Pyhän Benedictus Nursialaisen basilikaa, josta jäi jäljelle vain julkisivu. Pyhä Benedictus perusti 500-luvulla läntisen kristillisen luostarilaitoksen, ja Keski-Italian tuhoaluetta on Italiassa kutsuttu koko Euroopan sivistyksen kehdoksi.

Iso osa taiteesta saatu talteen 

Italia kärsii maanjäristyksistä niin usein, että kulttuuriperintöä suojeleva koneisto on hiottu maassa huippuunsa. Yksi etulinjassa työskentelevistä on kulttuuriaarteista vastaavan ministeriön alaisuudessa valtionarkistoa Rietissä johtava Roberto Lorenzetti.

– Muun muassa taidehistorioitsijoista ja arkeologeista koostuvat ministeriön tiimit keräävät yhdessä palomiesten kanssa parhaillaan talteen tauluja, patsaita, kaikkea mitä kirkkojen ja museoiden sisältä löytyy. Kirkonkirjat on jo palautettu kirkolle, Lorenzetti sanoo.

Teoksia ja arkistoja varten järistysalueelle on perustettu keräyskeskus, joka muuttuu myöhemmin restaurointilaboratorioksi. Lorenzettin mukaan on tärkeää, ettei esineitä viedä alueelta pois, vaan ne kunnostetaan paikan päällä.

– Aiemmin monia teoksia ei koskaan palautettu, vaan ne päätyivät museoihin ja muihin laitoksiin.

Vuosien restaurointiprojekti edessä

Italialaiset pääministeri Matteo Renzistä alkaen ovat julistaneet palauttavansa tuhoutuneet pikkukaupungit ennalleen. Jälleenrakennukseen toivotaan apua myös EU:lta. 

– Rakennamme kaiken uudestaan, samoista kivistä ja niillä restaurointitaidoilla, jotka meillä on, Pasqua Recchia sanoo.

Restauroinnissa käytetään mahdollisimman paljon talteen kerättyjä alkuperäisiä rakennusmateriaaleja. Roberto Lorenzetti kehuu italialaisten restauroijien olevan maailman taitavimpia. Hyvä esimerkki on Assisin basilika, joka restauroitiin vuoden 1997 järistyksen jälkeen.

Vielä jälleenrakennusta ei kuitenkaan päästä aloittamaan, sillä alueella on tuntunut satoja jälkijäristyksiä. Uusi iso järistys voisi olla monelle vaurioituneelle rakennukselle kohtalokas.  

 Historiallisia arkistoja otetaan talteen Amatricessa.