"Ranskan sydän on palanut": Helena Petäistö kuvailee Notre Damen merkitystä sanoinkuvaamattomaksi – tarjolla on nyt paljon auttajia, mutta myös huijareita

Helena Petäistö korostaa Notre Damen merkitystä pariisilaisille 12:45
Asiantuntija ja tietokirjailija Helena Petäistö kertoi MTV Uutiset Livessä Notre Damen katedraalin merkityksestä.

Asiantuntija ja tietokirjailija Helena Petäistö kertoi MTV Uutiset Livessä tulipalossa pahoin vaurioituneen Notre Damen katedraalin olleen paikka, johon jokaisella ranskalaisella oli kosketuspintaa.

Petäistö kuvailee keskiaikaisten katedraalien olevan osa ranskalaista sielunmaisemaa. Maanantaina syttyneessä tulipalossa pahoin tuhoutunut pariisilainen Notre Dame oli niistä ehdottomasti tunnetuin ja merkityksellisin.

– Kuten presidentti Macron sanoi eilen illalla, Ranskan sydän on palanut.

Notre Dame on paikka, jossa on vietetty kaikki suurimmat ranskalaisia koskettaneet tilaisuudet, kuten Napoleonin kruunajaiset ja useiden presidenttien hautajaiset. Kun Pariisi elokuussa 1944 vapautui saksalaisten miehityksestä, suuri vapautuksen messu järjestettiin Notre Damessa.

– Sillä on aivan valtavan suuri historiallinen, ja myös henkilökohtainen merkitys kaikille, puhumattakaan katolisista, Petäistö sanoo.

Petäistö kertoo, että eräs suurimmista peloista tulipalon aikana oli kahden korkean länsitornin tuhoutuminen.

Näissä lähes 70-metrisissä torneissa sijaitsevat ikoniset Notre Damen kellot. Ranskalaiset ovat tottuneet kuulemaan nämä kellot aina, kun jotain tärkeää tapahtuu Ranskassa.

Tornit saatiin onneksi pelastettua, joten niiden soittoa kuullaan myös jatkossa.

Katolisten tärkeä keskus tuhoutui merkityksellisellä pääsiäisviikolla

Kaikkein suurimpana menetyksenä Petäistö pitää katedraalin yli 800-vuotta vanhaa ainutlaatuista parrukattoa.

– Niihin oli mennyt 25 hehtaaria tammimetsää, eli 1300 kokonaista tammea oli kannattelemassa sitä kattoa, Petäistö kertoo.

– Se oli myös yksi syy, miksi se tuli lähti niin nopeasti leviämään. Ne olivat yli 800-vuotiasta rutikuivaa tammipuuta.

Pelastustyöntekijät olivat lennokkien avulla huomanneet nopeasti, ettei kattoa voinut enää pelastaa, joten he keskittyivät pelastamaan katedraalin aarrekammion taideaarteita ja pyhäinjäännöksiä.

– Pyhäinjäännökset olivat kaikkein arvokkainta, mitä Ranskalla on. Ja nehän ovat maksaneet aikanaan valtavia summia valtion budjetista, kun Ranskan katolinen kirkko on niitä hankkinut näitä pyhäinjäännöksiä.

Petäistön tietojen mukaan Notre Damesta on saatu pelastettua orjantappurakruunu, joka Jeesuksella on väitetysti ollut päässään ristiinnaulitsemisen aikana.

Lisäksi katedraalista on saatu pelastettua pala Jeesuksen rististä, sekä ainoan pyhimykseksi julistetun kuninkaan Ludvig IX:n tunika, joka on arvioitu erittäin arvokkaaksi.

– Nämä tuntuvat meistä protestanteista hyvin oudolta, mutta ne ovat katolisille hyvin tärkeitä. Ne pyhäinjäännökset otetaan joka perjantai esille messuun, Petäistö kertoo.

Tarjolla on paljon auttajia, mutta myös huijareita

Ranskan presidentti Macron sanoi yöllä, että Notre Damen katedraali tullaan korjaamaan. Kustannuksia on vielä vaikea arvioida, mutta Petäistön mukaan on puhuttu jopa miljardista, eikä siitä luultavasti kauas jäädä.

Ranskalaiset ja muu maailma on tarjonnut apuaan, ja Notre Damen korjausta varten on jo ilmoitettu säätiö, joka valvoo lahjoitusten ohjaamista niiden oikeaan tarkoitukseen.

– Heillä on onneksi tällainen kilpajuoksu siitä, kuka maksaa enemmän, Petäistö sanoo. 

Hänen mukaansa ranskalaiset yleensäkin antavat mielellään rahaa tällaiseen, mutta auttamisen halu on saanut liikkelle myös huijarit. Ranskassa on jo annettu varoituksia, että netissä liikkuu jo epärehellisiä keräyksiä, joissa pyydetään rahaa Notre Damen korjaukseen.

– Nyt pitää olla tarkkana, etteivät ihmiset mene antamaan rahojaan keräyksiin, jotka ovat rikollisia, Petäistö sanoo.

Katso Helena Petäistön haastattelu kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta.

Juttua päivitetty 16.4.2019 klo 17.15: Korjattu virheellinen vuosiluku. Pariisi vapautui saksalaisten miehityksestä elokuussa 1944, eikä kesäkuussa 1940, kuten jutussa virheellisesti luki aikaisemmin.

Lue myös:

    Uusimmat