Sota Ukrainassa ja kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos ovat lietsoneet ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua Japanissa, mutta eivät ole juuri vaikuttaneet japanilaisten suhtautumiseen sodan kieltävään perustuslakiin. Näin voi päätellä lain muistopäivän tienoilla toukokuun alussa julkaistuista mielipidekyselyistä.
Japanin perustuslain 9. artiklan ensimmäinen kappale kieltää sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkailun kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toinen kappale kieltää sotajoukkojen ja muun sodankäyntikyvyn ylläpidon.
Artiklan on yleisesti tulkittu sallivan itsepuolustuksen, joskin myös itsepuolustusjoukkojen laillisuus on kyseenalaistettu.
Maan yleisradioyhtiö NHK:n kyselyn mukaan 31 prosenttia japanilaisista kannattaa ja 30 prosenttia vastustaa artiklan muuttamista. Kannattajien osuus on noussut viime vuosina muutaman prosenttiyksikön vuositahtia, vastustajien laskenut hieman nopeammin.
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen lehtori Kamila Szczepanska näkee, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Pohjois-Korean lisääntyneet ohjuskokeet ovat antaneet tukea niille poliitikoille ja asiantuntijoille, jotka ovat pitkään vaatineet Japania varautumaan paremmin ulkoisiin uhkiin – eritoten Kiinan nousuun.
– En sanoisi, että (yleinen mielipide) on muuttunut niin dramaattisesti, että tätä voisi pitää käännekohtana.
Pasifismilla paljon puoltajia
NHK:n kyselyssä kannattajista 64 prosenttia katsoi, että perustuslakiin pitäisi selvästi kirjata oikeus ylläpitää itsepuolustuskykyä. 20 prosenttia kannattajista oli sitä mieltä, että perustuslain pitäisi mahdollistaa itsepuolustusjoukkojen osallistuminen YK:n sotilasoperaatioihin.