Sota Ukrainassa ja kansainvälisen turvallisuustilanteen muutos ovat lietsoneet ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua Japanissa, mutta eivät ole juuri vaikuttaneet japanilaisten suhtautumiseen sodan kieltävään perustuslakiin. Näin voi päätellä lain muistopäivän tienoilla toukokuun alussa julkaistuista mielipidekyselyistä.
Japanin perustuslain 9. artiklan ensimmäinen kappale kieltää sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkailun kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toinen kappale kieltää sotajoukkojen ja muun sodankäyntikyvyn ylläpidon.
Artiklan on yleisesti tulkittu sallivan itsepuolustuksen, joskin myös itsepuolustusjoukkojen laillisuus on kyseenalaistettu.
Maan yleisradioyhtiö NHK:n kyselyn mukaan 31 prosenttia japanilaisista kannattaa ja 30 prosenttia vastustaa artiklan muuttamista. Kannattajien osuus on noussut viime vuosina muutaman prosenttiyksikön vuositahtia, vastustajien laskenut hieman nopeammin.
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen lehtori Kamila Szczepanska näkee, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Pohjois-Korean lisääntyneet ohjuskokeet ovat antaneet tukea niille poliitikoille ja asiantuntijoille, jotka ovat pitkään vaatineet Japania varautumaan paremmin ulkoisiin uhkiin – eritoten Kiinan nousuun.
– En sanoisi, että (yleinen mielipide) on muuttunut niin dramaattisesti, että tätä voisi pitää käännekohtana.
Pasifismilla paljon puoltajia
NHK:n kyselyssä kannattajista 64 prosenttia katsoi, että perustuslakiin pitäisi selvästi kirjata oikeus ylläpitää itsepuolustuskykyä. 20 prosenttia kannattajista oli sitä mieltä, että perustuslain pitäisi mahdollistaa itsepuolustusjoukkojen osallistuminen YK:n sotilasoperaatioihin.
Vastustajista 70 prosenttia piti artiklaa pasifistisen perustuslain tärkeimpänä, kun taas 15 prosenttia arvioi, että turvallisuusympäristön muutoksiin voi vastata myös laintulkinnan keinoin.
Huhtikuussa toteutettuun puhelingallupiin vastasi 1 508 japanilaista, noin puolet kaikista kyselypuhelun saaneista.
Yomiuri Shimbun -sanomalehden tuoreessa kyselyssä 50 prosenttia vastaajista kannatti ja 47 prosenttia vastusti 9. artiklan toisen kappaleen muuttamista. Ensimmäisen kappaleen muuttamista vastusti peräti 80 prosenttia vastaajista. Tähän maalis-huhtikuussa postin välityksellä toteutettuun kyselyyn vastasi 2 080 japanilaista, eli runsaat kaksi kolmasosaa kyselykutsun saaneista.
Valtapuolue selkeyttäisi artiklaa
Japanilaista politiikkaa vuosikymmenet dominoinut konservatiivinen liberaalidemokraattipuolue on ajanut 9. artiklan ”selkeyttämistä” virallisesti vuodesta 2014. Pääministeri Fumio Kishida sanoi Sankei-sanomalehdelle toukokuun alussa, että väittelylle itsepuolustusjoukkojen perustuslainmukaisuudesta on pantava piste.
– Perustuslain toimeenpanosta on 75 vuotta. Se on jäänyt ajastaan jälkeen, sen sisällössä on puutteita, Kishida sanoi.
Artikla on kuitenkin tärkeä japanilaisille ja sen muuttamista vastustavat muodostavat yhden maan suurimmista poliittisista kansanliikkeistä. Szczepanskan mukaan artikla on mahdollistanut vakauden ja vaurauden.
– Se on taannut, ettei maa ole sotkeutunut muiden sotiin, selkkauksiin ja yhteenottoihin, ja yhdessä Yhdysvaltain turvallisuussateenvarjon kanssa auttanut japanilaishallituksia keskittymään taloudelliseen kasvuun ja kasvun hedelmien jakamiseen.